Puhuin tänään valtuustossa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisesta kaupungin omissa kiinteistöissä. Puheenvuoroni liittyi Kai Mykkäsen (kok) valtuustoaloitteeseen Espoon liittymisestä Hukkajahtiin.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Kiitos valtuutettu Mykkäselle tärkeiden asioiden esiin nostamisesta. Kuten vastauksesta näkyy, monia asioita onkin jo edistetty. Työtä energian ja materiaalien käytön tehostamiseksi on kuitenkin syytä jatkaa entistä ponnekkaammin.
Muutama sana energia- ja resurssitehokkuudesta kaupungin omissa kiinteistöissä.
Tilapalvelut-liikelaitos toteuttaa lämmitysenergiansäästöä kaupungin omissa rakennuksissa kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistäminen.
Energiatehokkuussopimus on solmittu vuosille 2017-2025. Siihen liittyvä toimintasuunnitelma on tulossa tila- ja asuntojaoston käsittelyyn.
Espoon ilmastotyön kannalta on välttämätöntä, että kaupunki vähentää merkittävästi omien kiinteistöjensä energiankulutusta ja lisää uusiutuvien käyttöä. Kun investointiohjelma on tiukka ja säästöpaineet kovat, kannattaa kaupungin hyödyntää markkinoilla olevia uusia rahoitusratkaisuja.
Esimerkiksi Hangon kaupunki päätti juuri hankkia aurinkovoimaa taloudellisesti fiksulla tavalla ilman suuria alkuinvestointeja.
Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailussa toistamiseen finaaliin yltänyt Lahti puolestaan hyödyntää niin sanottua ESCO-mallia kymmenessä kiinteistössään, joista yksi on Sibeliustalo.
ESCO-konsepti tarkoittaa sitä, että kunta voi tehdä ulkopuolisen rahoituksen turvin energiatehokkuusinvestointeja, jotka maksetaan säästöinä takaisin. Markkinoilla on myös esimerkiksi leasingiin perustuvia rahoitusratkaisuja.
Maan hallituksen tärkeänä roolina on pitää huoli, että kunnille riittää energiatukea energiatehokkuusinvestointien merkittävään edistämiseen.
Hyvät valtuutetut,
kaupungin kiinteistöissä on parannettavaa myös materiaalitehokkuuden lisäämisessä ja jätteen synnyn ehkäisyssä. Esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa on intoa toimia kestävän kehityksen ja kiertotalouden edelläkävijöinä.
Jousenkaaren koulun ekoraati on ollut yhteydessä ympäristölautakuntaan, jotta tehtäisiin linjaus kertakäyttöisten käsipyyhepaperien korvaamisesta pestävillä kangaspyyherullilla. Monet koulut ja päiväkodit toivovat parempia lajittelumahdollisuuksia. Pursulan Tiina nosti koulujen hävikkiruoan hyödyntämisen.
Tavoitteena tulisi olla, että energiansäästöstä ja jätteiden lajittelusta saatu säästö koituisi säästöt aikaansaaneiden koulujen ja päiväkotien hyväksi.
Tiina Pursulan (vihr.) puhui hyvin ja teki toivomuksen, jota kannatin:
”Valtuusto toivoo, että aloitteessa mainittuja asioita kaupungin sisäisessä toiminnassa tarkasteltaessa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen hävikkiruoan luovutukseen ruoka-apuna, maamassojen kierrätyksen tehostamiseen sekä kaupallisten kierrätystuotteiden ja -palveluiden keskusten toteuttamisen mahdollistamiseen.”
Kannatin myös Mykkäsen toivomusta, että jatkotoimissa Kestävä Espoo -ohjelmaryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota selkeiden mitattavien tavoitteiden asettamiseen ja niistä johdettujen toimien määrittelemiseen koskien polttamalla tuotetun lämmön kulutusta, ravinne- ja materiaalihukan kokonaismäärää sekä kiinteistöjen käyttöastetta.