Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi lyhyt lista. Eniten keskustelua herättänee Tiera-uutisoinnin myötä saatava selvitys ERP-tietojärjestelmähankinnan tilanteesta ja viranhaltijoiden kaksoisrooleista kaupungin osin tai kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa.
Lisäksi listalla muutama vastaus muutamaan valtuustoaloitteeseen tai kysymykseen sekä lausunto HSY:n jätehuoltomääräyksistä, jotka laajentavat mm. muovin lajitteluvelvollisuutta.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Viranhaltijan ja luottamushenkilön asema konserniyhteisön hallituksessa sekä ERP:n tilannekatsaus
Tämä on kokouksen isoin asia, joka on valmisteltu viime kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Liitteenä on 9-sivuinen selvitys, jossa käydään läpi Tieralta tehdyt hankinnat ja niihin liittyvä päätöksenteko, sekä virkamiesten kaksoisroolit kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksissa kaupungin yritysoikeuden ja yritysjuridiikan professoreilta tilaaman selvityksen pohjalta.
Esitys koskien tietojärjestelmäkokonaisuuden uudistamisesta (ERP) ollaan tuomassa kaupunginhallituksen päätettäväksi vielä tämän vuoden aikana, koska sillä on jo kiire. Vielä ei ole tiedossa, aiotaanko edelleen esittää hankinnan tekemistä Kuntien Tiera oy:lta, jonka osalta hankinta on ollut jäissä kesäkuusta 2016.
Nyt saatavan selvityksen perusteella näyttää siltä, että ERP-hankinnassa on ollut kyvyttömyyttä/osaamattomuutta tehdä päätöstä, vaikka kaupungin järjestelmät ovat kiireellisen uudistamisen tarpeessa. Sote-maakuntauudistus on tehnyt toimintaympäristöstä haastavan, mutta vanhentuneiden järjestelmien varassa oleminen tuo kaupungin toiminnalle ilmeistä riskiä.
Olennainen kysymys on, mikä on tämän hetkinen arvio Tieran tarjoaman ratkaisun soveltuvuudesta kaupungin tarpeisiin ja mitkä ovat muut vaihtoehdot hankinnalle. Kaupunki on ostanut ulkopuolista konsultointia liittyen toetojärjestelmähankintaan. Tämä konsulttiselvitys valmistui 31.8.2018. Se on tarpeen saada päätöksenteon pohjaksi.
Kaksoisrooleihin kaupungin kanta on selvityksen mukaan edelleen se, että ne eivät ole ongelma, kun jääviyksistä huolehditaan. Kuntaliiton tuoreessa julkaisussa ”Korruptio ja eettisyys kunnassa” todetaan:
”Kunnallishallinnon etiikasta puhutaan silloin, kun lainsäädäntö ei yksiselitteisesti ratkaise kaikkia eteen tulevia ongelmia. Eettisyyden arviointi alkaa siitä, mihin laki loppuu, ja lainsäädäntö asettaa päätöksenteolle pelkästään reunaehdot. Eettisesti kestävä kunnallinen päätöksenteko on sekä lainmukaista että yhdessä sovittuja arvoja toteuttavaa.”
Selvityksessä keskitytään perustelemaan Espoon järjestelyn lainmukaisuutta, mutta ei oteta kantaa siihen, onko nykyinen järjestely kaksoisroolien osalta uuden kuntalain hengen mukainen ja eettisesti kestävä tapa toimia. Siihen kaipaamme edelleen tarkempaa analyysia. Myöskään Espoon eettinen ohjeistus ei käsittele tätä asiakokonaisuutta ja on siten päivityksen tarpeessa. Espoon on tärkeää olla tässä etujoukoissa, kun kaupungin monet toiminnot on järjestetty yhtiöiden kautta.
Jo viime kokouksessa peräänkuulutimme vastauksia myös seuraaviin kysymyksiin: Miten Espoossa varmistetaan että kaksoisrooleihin liittyvät jääviydet käsitellään asianmukaisesti? Pidetäänkö kaikista relevanteista kokouksista pöytäkirjoja? Seurataanko asiaa kokonaisuutena ja miten? Kenen vastuulla on valvoa tätä asiaa?
– Valtuustokysymys Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta (Kv-asia)
Mika-Erik Walls (vas) ja 20 muun allekirjoittama kysymys, joka koostuu seitsemästä kysymyksestä. Alla tiivistelmät vastauksista:
1. Miten Espoo aikoo turvata kaikkien vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden vakanssien täyttämisen mahdollisimman pian siten, että lakisääteiset hakemusten käsittelyajat eivät ylity ja että palveluiden tarvitsijat pääsevät palveluohjaukseen ja heille tehdään mahdollisimman pian palvelusuunnitelmat sekä olemassa olevien suunnitelmien päivitykset?
5. Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla Espoo saisi täytettyä vakanssit ja sitoutettua sosiaalityöntekijät nykyistä paljon paremmin kaupungin palvelukseen?
Vastauksessa todetaan, että vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on ollut viime vuosina erityisen suurta. Toimialalla on tuettu vakanssien mahdollisimman nopeaa täyttymistä tehostamalla rekrytointia ja tätä jatketaan.
Tavoitteena on rekrytoida henkilöitä, joilla on jo osaamista vammaispalveluista, sillä perehtyminen tehtävään vie vähintään vuoden. Kokemuksen puute lisää todennäköisemmin myös vaihtuvuutta.
Tällä hetkellä avoinna on yksi sosiaalityöntekijän ja yksi sosiaaliohjaajan virka ja yksi sosiaaliohjaajan viransijaisuus. Kuluneen vuoden aikana on ollut lukuisia sosiaalityöntekijöiden rekrytointeja, joissa on nk. ”nollahakuja” eli yhtään muodollisesti pätevää sosiaalityöntekijää ei ole ollut hakijana. Vammaispalvelut on hakenut rekrytointilisää lähes kaikkiin avoimiin sosiaalityön vakansseihin ja lisä on pääsääntöisesti myönnetty.
2. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt seuraamispäätöksen, mitä on tehty tilanteen ratkaisemiseksi?
Vastauksessa todetaan, että Espoon vammaispalveluissa seurataan kuukausitasolla lakisääteisten määräaikojen toteutumista. Vammaispalvelut on panostanut vuonna 2018 ensiarviotiimin, ennen kaikkea sen neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen.
Parannusta on saatu aikaan, mutta vielä ei olla 7 päivän tavoitearvossa. Syyskuussa 2018 määräajassa tehtyjen päätösten osuus oli 81,6 %. Osuus ei ole kasvanut tavoitellusti seurantavuoden aikana toimenpiteistä huolimatta. Koska asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, ensiarviotiimin toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vammaisten sosiaalityössä edelleen.
Vammaispalveluissa seurataan lisäksi alle 18-vuotiaiden asiakkaiden palvelusuunnitelmien kattavuutta. Mittarina on alle 18-vuotiaat asiakkaat, joilla on palvelusuunnitelma päivitetty enintään 2 vuotta sitten. Syyskuussa 2018 asiakkaista 45,3 % palvelusuunnitelma oli enintään 2 vuotta vanha. Osuus on merkittävästi kasvanut vuodesta 2017, jolloin vain 26,8 % asiakkaista oli tehty suunnitelma. Parannettavaa silti vielä on.
3. Paljonko on asiakkaita keskimäärin yhtä sosiaalityöntekijää kohti, paljonko on asiakkaita yhtä sosiaaliohjaajaa kohti sekä kuinka paljon asiakkaista on ns. aktiivisessa vaiheessa sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla?
Vastauksessa todetaan, että vammaispalveluissa oli 18.10.2018 tehdyssä seurannassa 6 289 sellaista asiakasta, jolla on ollut voimassa myönteinen päätös lain mukaisista palveluista vuonna 2018. Jakamalla asiakkuudet 27 työntekijää kohti saadaan karkea kuva keskimääräisestä työntekijän asiakasmäärästä. Tämä luku on noin 233. Sitä, miten asiakkuudet jakautuvat sosiaaliohjaajien ja -työntekijöiden kesken, ei ole mahdollista nykyisten tietojärjestelmien puitteissa tarkastella. Vammaispalvelut pyrkii luomaan ns. aktiivi-asiakkuuksien määrän seurantaan luotettavan seurantakeinon.
Espoon vammaispalveluissa on kevään aikana käynnistetty ammattirakenneuudistus, jossa sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja -työnjakoa on kehitetty ja lisätty yhteistyötä muiden palvelualueiden kanssa.
4. Miten vammaispalveluiden johtamista kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointia edistetään?
Vastauksessa todetaan, että vammaispalvelut on sitoutunut panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin. Tätä tuetaan vahvistamalla lähiesimiestyötä. Kesäkuussa vammaispalvelujen organisaatiomuutoksen myötä aloittanut vammaisten sosiaalityön päällikkö vastaa erityisesti sosiaalityön johtamisen kehittämisestä.
Vammaispalvelut on laatinut henkilöstön työpaikkaselvityksen ja jatkaa yhdessä henkilöstön kanssa työskentelyä sosiaalityön saatavuuden ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti niin sanonut tyhy-puntarin eli henkilöstökyselyn avulla.
6. Onko palkkauksen osalta mahdollista maksaa kaupunkikohtaista Espoo-lisää (Vantaan tavoin), etsiä työsuhdeasumiseen liittyviä ratkaisuja, ottaa käyttöön joustavia perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyviä ratkaisuja, jotta saisimme turvattua riittävän osaamisen ja palveluiden saamisen?
Vastauksessa todetaan, että Espoon sosiaali- ja terveystoimella ei ole tällä hetkellä käytettävissä sitoutumislisää. Syksyllä 2018 ollaan kuitenkin käynnistämässä lukuisia erilaisia toimia, joilla sosiaalityöntekijöiden saatavuutta pyritään parantamaan (mm. sosiaalityön juniorimalli, oppilaitosyhteistyö, työnkierto). Osalla sosiaalityöntekijöistä palkat nousevat 1.1.2019 alkaen ja palkkojen korotus kohdistuu myös vammaispalveluihin. Tämän toivotaan edistävän sitoutumista ja rekrytointeja.
Vammaispalveluissa on ollut jo vuosia mahdollisuus joustaviin työaikoihin ja työtehtävistä riippuen työntekijöiden on ollut mahdollista tehdä myös etätyötä. Yhteistyö Espoon Asunnot Oy:n kanssa on ollut sujuvaa ja muualta muuttaneille on pystytty tarjoamaan työsuhdeasuntoja.
7. Ovatko vammaispalveluiden resurssit kaiken kaikkiaan, tarpeeseen nähden, oikein mitoitetut, kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa? Viesti vammaisten henkilöiden ja heidän omaisten sekä omaishoitajien taholta on se, että pelkästään palveluohjaukseen pääsy on vaikeaa ja hyvin hidasta.
Vastauksessa todetaan, että Espoon vammaispalveluissa on päätöksentekoresurssia lisätty siten, että vuoden 2018 talousarviossa vakinaistettiin kaksi sosiaalityöntekijän virkaa ja 1 sosiaaliohjaajan virka. Lisäksi määräaikaista lisäresurssina saatiin kaksi sosiaaliohjaajan virkaa 31.12.2019 loppuun. Aiemmin viime vuonna vammaispalvelut sai kaksi sosiaaliohjaajan lisäresurssia 30.6.2018 asti. Keväällä 2018 näiden määräaikaisuutta jatkettiin 31.12.2019 asti. Näitä määräaikaisia virkoja on nyt haettu vakinaistettaviksi vuoden 2019 talousarviossa.
Vammaispalveluissa on tälläkin hetkellä avoimia vakansseja, mistä johtuen lisävakanssien hakemista ei nähdä perusteltuna juuri tällä hetkellä.
Lopuksi todetaan, että valtuustokauden yksi tulostavoite on vammaisten palvelujen hyvän saatavuuden ja riittävän arjen tuen varmistaminen. Vammaispalveluissa on tehty suunnitelmallisesti toimenpiteitä käsittelyaikojen parantamiseksi. Toimenpiteitä jatketaan, sillä asetettuja tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Vammaispalveluissa on säännöllinen seuranta käsittelyaikoihin.
Hyvä ja perusteellinen vastaus tärkeään kysymykseen. Suunta on oikea, mutta paljon vielä riittää tehtävää vammaispalvelujen saamiseksi hyvälle tasolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saara Hyrkön (vihr.) johdolla jatkaa varmasti töitä tämän asian parissa.
– Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen (Kv-asia)
Henna Kajavan (ps) ja 25 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen rakennetaan kaupunkimaiset puistot istutuksineen ja penkkeineen ihmisten virkistymistä ja kohtaamista varten.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaavoituksessa on varattu asemakaavalliset edellytykset kaupunkipuistolle jokaisen aluekeskuksen alueella ja näiden aluekeskusten lähiympäristöön sijoittuukin jo nykyisellään rakennettuja puistoalueita.
Leppävaarassa on Albergan Esplanadi ja Vanhan Albergan puisto, Tapiolassa Leimuniitty ja Silkkiniitty.
Ison Omenan ympäristössä viheralueiden rakentaminen jatkuu uuden uimahallin ja Mattlidenin ympäristössä. Lisäksi vanha asukaspuisto kunnostetaan.
Rantaraitin osalta todetaan, että asukaspalautteiden perusteella penkkien määrän on todettu olevan riittämätön. Rantaraitin kehittämistyö on käynnissä.
Espoonlahdessa on käynnissä Lippulaivan ympäristön suunnittelu. Torialueille sijoitetaan uusia oleskeluryhmiä penkkeineen. Suur-Espoonlahden alueella kehittyvät myös muut Metroalueen kaupalliset palvelut lähiympäristöineen.
Espoon keskuksen läheisyyteen, Espoonjoen varteen ja Virastokeskuksen ympärille on rakentunut viime vuosien saatossa uutta monimuotoista jokipuistoaluetta. Lagstadin puistoaluetta tullaan seuraavien vuosien aikana kunnostamaan alueen täydennysrakentamisen yhteydessä. Kirkkojärven puistokokonaisuus jatkuu jokilaaksossa aina Keski-Espoon urheilupuistoon.
Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi ovat pienempiä paikalliskeskuksia. Kauklahdessa Kylätalo Palttinan ympärille on rakentunut keskeinen puistoalue, joka palvelee kaikkia kyläläisiä. Kalajärvelle on pari vuotta sitten valmistunut asukaspuisto.
Lisäksi todetaan, että Suomen itsenäisyyden 100 v. juhlavuoden kunniaksi Kaupunkitekniikan keskus asensi sata erityistä penkkiä Espooseen. Penkit sijoitettiin niin, että ne muodostavat ulkoilureittejä palvelutalojen läheisyyteen, kauniin luontokohteen läheisyyteen ja asukkailta saatujen toiveiden perusteella.
Lopuksi todetaan, että Espoon kaupunki tekee yhteistyötä asukkaiden kanssa muun muassa Meidän puisto -hankkeen avulla. Hanke tarjoaa asukkaille mahdollisuuden hoitaa ympäristöään korkeammalla laatutasolla kuin mihin kaupungin resursseilla on mahdollista.
Tärkeä asia, johon kiinnitetään kaupunkisuunnittelussa huomiota. On tärkeää, että keskusta-alueiden tiivistyessä sinne jätetään myös riittävästi puistoa. Matinkylän keskusta kaavoitettaessa kannoimme tästä huolta, samoin Espoonlahdessa on tärkeää huolehtia riittävistä kaupunkipuistoista tiiviiden metroasemanseutujen tuntumassa.
– Valtuustoaloite kaupungin tonttivuokrien sitomiseksi paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin (Kv-asia)
Juri Aaltosen (sd) ja Mikko Laakson (kok) ja 50 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo kartoittaa tarkoituksenmukaiset erilaiset indeksivaihtoehdot ja niiden taloudelliset vaikutukset kaupungin talouteen sekä ottaa käyttöön, jos se on tarkoituksenmukaista, solmimissaan vuokrasopimuksissa elinkustannusindeksin sijasta jonkin paremmin tonttien markkina-arvokehitystä kuvaavan indeksin.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuosikymmenien aikana tonttien käyvät pääoma-arvot Espoossa ovat nousseet merkittävästi enemmän elinkustannusindeksiin verrattuna. Tämä on johtanut siihen, että vuokrasopimuksia jatkettaessa vuosivuokriin tulee kerralla merkittävät korotukset ja toisaalta kaupungilla jää huomattavia vuokratuloja saamatta.
Sama haaste koskee pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kaupunkeja. Espoon kaupungin tavoitteena on saada Kuntaliitto käynnistämään viimeistään vuoden 2019 alussa selvitys siitä, miten vuokran määrän saisi paremmin vastaamaan maan arvon kehitystä.
Selvityksessä on tarkoitus kartoittaa muita mahdollisia vuokrasopimukseen soveltuvia indeksejä mm. yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Maanvuokrien ollessa kyseessä indeksillä tulee olla pitkän aikavälin pysyvyyttä. Asia voidaan ratkaista myös suhteellisen automaattisella ja ennustettavalla tavalla tarkistamalla vuokraa kesken vuokrakauden joko yhden tai useamman kerran riippuen vuokrasopimuksen pituudesta.
Laajempi tarkastelu on minusta perusteltu lähestymistapa asiaan.
– Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten tarkistamisesta (Pöydälle 5.11.2018)
Tämä jäi viimeksi pöydälle, kun esitimme siihen muutoksia. Lausunnon alkuun on nyt otettu muutosesityksemme, joissa korostetaan, että lajitteluvelvollisuuden lisääminen on tärkeää ja linjassa Espoon kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Sen sijaan edelleen mukana ovat kappaleet, joissa korostetaan lajitteluvelvollisuuden kustannuksia kiinteistöille ja ehdotetaan siirtymäajan (2 vuotta) kohtuullistamista (=pidentämistä) biojätteen, kartonki-, lasi ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoitteeseen. Esitämme tämän kappaleen poistoa. En ymmärrä, miksi kaupunki haluaa tässä korostaa kiinteistöjen eikä ympäristön etua. Ehdotamme myös lisäystä siitä, että sekajäteastian vaihtaminen muovinkeräysastiaan tuo säästöä, mikä on myös hyvä huomioida osana kokonaisuutta.
– Osallistujan nimeäminen China International Friendship konferenssiin Wuhanissa 14. – 6.11.2018
Espoo on valittu Shanghain vuoden 2018 ystävyyskaupungiksi. Palkinto jaetaan Kiinan Wuhanissa kansallisen tason tilaisuudessa, jossa jaetaan tunnustukset kunkin provinssin valitulle kumppanille. Vuodesta 2010 asti joka toinen vuosi jaettu palkinto jaetaan ystävyyskaupungin itse valitsemalle kumppanille. Shanghain ystävyyskaupungeista tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Osaka, Rhone-Alpes region, Montreal, Queensland, Rotterdam, Chicago, San Francisco, Hamburg, Dunedin, Cork, Haifa ja Kuopio. Espoon puolesta palkinnon menee noutamaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula. Markkulalla on tilaisuudessa myös puheenvuoro kaupunkien roolista kestävän kehityksen edistäjinä.