Taas on käsiteltävänä pitkä lista painavaa asiaa.
Raide-Jokerin kustannusten nousu on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua ja demarit esittivät jo viime kokousessa asian palauttamista. Vihreiden ryhmässä Raide-Jokerille on laaja tuki. En kannata sellaisia palautusesityksiä, jotka viivästyttäisivät merkittävästi tai millään tavalla riskeeraisivat hankkeen toteutusta.
Raide-Jokeri on tärkeä hanke Espoolle ja koko pääkaupunkiseudulle. Se tuo tehokkaan poikittaisen raideyhteyden yhdistämään tärkeitä työpaikka-, kampus- ja asuinalueita. Se vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Se houkuttelee varrelleen investointeja, joita bussilinjan varrelle ei koskaan tulisi.
Kaavahankkeista isona asiana on Bergön osayleiskaava, jonka käsittelyssä lautakunnan linja vaihtui kun lautakunnan kokoonpano vaihtui vaalien jälkeen. Vihreiden kynnyskysymys kaavan hyväksymiselle on ollut erityisesti se, että rakentamattomia rantoja osoitettaisiin riittävästi virkistyskäyttöön. Nyt näin ei ole.
Suurpellossa maanomistajat haluavat lähteä kaavoittamaan Suurpellon pohjoisosaa uudelleen, kun vuonna 2012 hyväksytyt kaavat eivät ole lähteneet toteutumaan. Tässä kokonaisuudessa tärkeää on saada Suurpellon ja Kuurinniityn joukkoliikennekatua eteenpäin. Muuten huolettaa, ollaanko tinkimässä siitä hienosta pikaratikan varteen rakentuvasta pikkukaupunkivisiosta, joka Suurpellosta aikanaan luotiin.
Lisäksi kaupunginhallitukselle tuodaan linjattavaksi Mynttilän aseman paikka. Tämä päätös tarvitaan Länsiradan (Turun tunnin juna) suunnittelua varten. Jos tunnnin juna tulee, kannattaa sen yhteyteen rakentaa myös lähiliikenteen raiteet Lohjalle asti. Se tarkoittaisi Espooseen kahta uutta asemaa: Mynttilään ja Histaan. Huolta herättää se, että Mynttilän aseman kohdalla on hienoa metsää ja tärkeä ekologinen yhteys Espoon keskuspuistosta Nuuksioon. Näitä pitää pystyä jatkosuunnittelussa vaalimaan.
Ja vielä muutama nosto muista kuin kaava-asioista:
Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteita on tarkistettu kaupunginhallituksen palautettua asian uudelleen valmisteltavaksi. Me vihreät edellytimme, että periaatteissa huomioidaan paremmin vastuullisuus ja erityisesti sijoitusten ilmastoriski.
Ruokakeskustelut jatkuvat, kun listalla on Liisa Kivekkään (sd) valtuustokysymys lähi- ja luomuruoasta. Henna Partasen (vihr) vegaanialoite kuitataan toteutuneeksi.
Myös Itämerihaasteen toimenpideohjelman päivitys löytyy listalta. Tärkeää, että asia tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. Tähän liittyen valtuusto hyväksyi toivomukseni, että luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa pyritään lisäämään Itämerestä kestävästi pyydetyn kalan, kuten silakan ja särkikalojen, osuutta.
Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
* * *
– Hallintosäännön VII osan (Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö) 5 §:n tarkistaminen (Kv-asia)
Käytäntöä muutetaan niin, että jos vuosipalkkiota saava luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa oikeus vuosipalkkioon, kun este on jatkunut neljä kuukautta. Sen jälkeen palkkiosta suhteellisen osan saa varapuheenjohtaja tai varajäsen. Tähän asti käytäntö on ollut, että oikeus vuosipalkkioon katkeaa kuukauden esteen jälkeen. Minusta perusteltu muutos.
– Hallintosäännön I osan 1. luvun 7 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)
Listalla on neljä aloitetta, joista kaksi vihreiden:
– Henna Partasen vegaaniruoka-aloite, jonka valtuusto palautti uudelleen valmisteltavaksi. Asia on hoidossa ja aloite käsiteltävänä tässä kokouksessa.
– Mikki Kausteen ja Tiina Ahlforsin (vas) yhteinen valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti, joka palautettiin kertaalleen kaupunginhallituksessa ja jätettiin 29.1. pöydälle. Tulossa huhtikuun valtuustoon.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin
Puolueet ovat nimenneet näihin edustajansa.
– Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa
Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Ennakkoäänestys järjestetään 52 laitoksessa.
– Kaupunginhallituksen kokouksen siirtäminen
28.10. kokous siirretään pidettäväksi 4.11. Tämä talousarvioprosessin takia. Talouservioesitys julkaistaan 31.10. ja saadaan näin seuraavana maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 6.-7.6.2019
Tänne pyydetään tuttuun tapaan nimeämään ensisijaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, halutessaan voi nimetä muita edustajia, yhteensä noin kuusi edustajaa per kaupunki.
Olen näissä ollut ja kiinnostunut tälläkin kertaa. Vihreiltä on yleensä ollut kaksi edustajaa.
– Espoon kaupungin asiakirjoista ja toimenpiteistä perittävät maksut -taksan hyväksyminen
Muutos voimassa olevaan on se, että alle 20 sivun A4-kopioista ja alle 10 sivun A3-kopioista ei enää perittäisi maksua. Aiemmin on peritty 0,50 e/sivu, mikä ei ole mielekästä. Suuremmat kopiomäärät ehdotetaan pidettävän maksullisina, jotta hillitään kohtuuttomia pyyntöjä. Tämä on hyvä muutos.
– Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen (Palautettu 14.1.2019)
Tämä asia palautettiin vihreiden vaatimuksesta uudelleen valmisteltavaksi. Halusimme, että vastuullisuusasiat ja sijoitusten hiiliriski otetaan paremmin huomioon. Esitimme, että Espoo YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkina osoittaisi asiassa selkeää edelläkävijyyttä. Pyysimme siis lisäämään sijoitusperiaatteisiin konkretiaa vastuullisuuden laajaksi huomioimiseksi (ilmasto- ja ihmisoikeusnäkökulma).
Periaatteita on nyt täydennetty evästyskeskustelun mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikessa sijoituspäätöksenteossa on huomioitu ESG- asiat (Environment, Social and Governance), mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat.
Vuoden 2019 alusta alkaen kaikki kolme kaupungin täyden valtakirjan salkunhoitajaa tuottavat vastuullisuusraportin vähintään puolivuosittain.
Kaupunki haluaa sijoittajana kannustaa yrityksiä ottamaan huomioon ilmastonmuutoksen omaan liiketoimintaansa sopivalla tavalla. Kaikki kaupungin täyden valtakirjan salkunhoitajat ovat Carbon Disclosure Project (CDP) – aloitteen allekirjoittajia, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä maailmanlaajuisesti raportoimaan ilmastonmuutoksen vastaisesta työstään. Kaupungin tavoitteena on, että täyden valtakirjan salkunhoitajien vastuullisuusraporteilla raportoidaan salkun hiilijalanjälki vähintäänkin osakerahastojen osalta. Jatkossa laskentakäytäntöjen kehittyessä hiilijalanjäljen laskenta voidaan ulottaa myös yrityslainasijoitusten puolelle. Kaupunki aloittaa myös keskustelut täyden valtakirjan salkunhoitajien kanssa mahdollisista toimenpiteistä hiiliriskin vähentämiseksi sijoitussalkuissa.
Periaatteet ovat menneet hyvään suuntaaan, mutta edelleen liikutaan aika ylätasolla. Pohditaan jos esitetään tähän vielä jotain tarkennuksia.
– Valtuustokysymys, kotimaisen lähi- ja luomuruokaelintarvikkeiden ja raaka-aineiden käytöstä Espoon kaupungin ruokapalvelussa (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd) ja 47 muun valtuutetun 21.1.2019 jättämä valtuustokysymys, jossa kysytään:
1. Miten Espoo lisää merkittävästi ruokapalvelussa kotimaisten lähi- ja luomuelintarvikkeiden sekä ruokaraaka-aineiden käyttöä?
2. Lisäksi haluamme selvityksen kotimaisen lähi- ja luomuelintarvikkeiden sekä ruoanvalmistuksessa käytettävien kotimaisten raaka-aineiden kustannusvaikutuksista kaupungin taloudelle.
3. Miten nykyiset kotimaisten lähi- ja luomuelintarvikkeiden sekä kotimaisten ruoan raaka-aineiden valintakriteerit vastaavat kestävän kehityksen haasteisiin Espoon kaupungin ruokapalvelussa?
Tässä poimintoja vastauksesta, kiinnostuneille koko vastaus löytyy täältä.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupunki käy jatkuvaa keskustelua ateriapalvelujen palveluntuottajien ja elintarviketoimittajien kanssa hankittavien palvelujen ja tarvikkeiden laatukriteereistä. Oman haasteensa tuo se, että Espoon ateriapalveluissa käytettävät elintarvikemäärät ovat varsin suuria.
Palveluntuottajan tulee huomioida ruokalistasuunnittelussa sesongin mukaiset raaka-aineet ja vuodenaikojen vaihtelut sekä pyrkiä käyttämään kotimaisia raaka-aineita ja tavarantoimittajia suomalaisen työn tukemiseksi. Laki julkisista hankinnoista ei kuitenkaan salli kotimaisuuden käyttöä hankintojen valintakriteerinä.
Raaka-ainehankinnoissa tulee lisäksi huomioida monipuolisuus, terveellisyys, turvallisuus, eettisyys, ympäristönäkökohdat, sosiaalinen vastuu sekä jäljitettävyys. Esimerkiksi kalavalmisteissa tulee pyrkiä käyttämään kotimaista järvikalaa ja kalahankinnoissa noudattaa WWF:n suosituksia. Lihan kotimaisuusaste vaihtelee täällä hetkellä eri palveluntuottajilla 74-100 % välillä ja on noussut viime vuoden tilanteesta.
Luomutuotteita palveluntuottajat ovat sitoutuneet käyttämään seuraavasti:
– koulut ja päiväkodit: puurohiutaleet, ohrasuurimo ja piimä
– ikääntyneiden ateriapalvelut: puurohiutaleet, piimä ja leipä
– henkilöstöruokailu: maito, piimä ja leipä.
Tällä hetkellä luomun käytön esteenä on saatavuus ja tietyissä tuotteissa myös hinta. Ammattikeittiövalikoima luomutuotteissa on suppeampi kuin vähittäiskauppavalikoima, sillä suurin osa luomutuotteista tehdään vähittäiskauppamarkkinoille.
Lähiruoasta todetaan, että sille ei ole olemassa yhtä määritelmää. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman lähiruokatyöryhmän mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Suomen Elintarviketeollisuus ry:n määritelmä lähiruoalle on Suomessa tuotettu ruoka.
Luomua voi käyttää hankintakriteerinä julkisissa hankinnoissa, mutta lähi- tai paikallisruoan avulla elintarviketta ei voida tarjouspyynnöissä määritellä.
Espoo on Reilun kaupan kaupunki, joten palveluntuottajat sitoutuvat käyttämään Espoon kaupungin tilaamissa tilaisuuksissa ja tarjoiluissa Reilun kaupan kahvia ja teetä.
Lopuksi todetaan, että Espoon kaupungin tulevissa elintarvikehankinnoissa voidaan huomioida esimerkiksi ympäristöön, elintarviketurvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia, jotka edistävät mm. lähellä tuotettujen elintarvikkeiden saatavuutta. Nykyisten sopimustoimittajien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua mm. pientuottajien tuotteiden saamisesta tukkujen toimituksiin. Parhaillaan ollaan käymässä keskustelua kaikkien nykyisten lihasopimustoimittajien kanssa vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyvistä asioista.
Vastauksessa on minusta paljon hyviä aineksia, mutta siitä ei käy selvästi ilmi, kuinka hyvin hyvät periaatteet näkyvät hankintojen lopputuloksessa. Kyselen vielä mikä on kaupungin tahtotila lähi- ja luomuruoan edistämisessä ja onko asetettu jotain konkreettisia tavoitteita. Ja kysyn myös, ovatko Espoon kriteerit eläinten hyvin voinnin osalta yhtä tiukat kuin Helsingin
– Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa (Kv-asia)
Henna Partasen (vihr) ja 26 muun allekirjoittama aloite, jonka valtuusto palautti uudelleen valmisteltavaksi. Sen jälkeen kaupunginjohtaja sisällytti asian tämän vuoden talousarvioesitykseensä ja nyt homma toimii näin:
Vegaaniruoan tarjoaminen kouluissa on aloitettu 7.1.2019 ja sitä tulee olla tarjolla vegaaniruokailijoille kaikissa kouluissa viimeistään 1.3.2019.
Espoossa tarjotaan jatkossa kouluissa vegaaniruokaa niille, jotka ilmoittautuvat vegaaniruokailijoiksi. Ilmoittautuminen tehdään erityisruokavaliolomakkeella. Erillistä lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta ei tarvita. Vegaaniruokailijaksi ilmoittautuvalle oppilaalle/opiskelijalle suositellaan käyntiä ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Lähetteen saa kouluterveydenhoitajalta tai koululääkäriltä.
Vegaaniaterioiden tulee olla ravitsemussuositusten mukaisesti ravitsemuksellisesti täysipainoisia.
Vegaaniruoka voidaan toteuttaa useammalla vaihtoehtoisella mallilla
– Kasvisruokien reseptit käydään läpi siten, että useat kasvisruokavaihtoehdot ovat vegaaneille sopivia, vaikka kasvisruokavalion suunnittelun periaate on edelleen lakto-ovo-vegetaarinen. Kasvisruokalistalle tulee jatkossa enemmän vegaaneille sopivia vaihtoehtoja.
– Vegaaneille tarjotaan vegaaninen pääruoka lisäkkeineen. Jos päivän kasvisruoka ei ole vegaaninen, voidaan tarjota aiemmin ollutta, jäähdytettyä ja uudelleen lämmitettyä vegaanista pääruokaa.
– Ruokajuomana tarjotaan vegaaneille soveltuva ruokajuoma kuten kaura- tai soijajuoma. Riisijuomaa ei suositella sen alhaisen proteiinipitoisuuden takia.
Tällä hetkellä vegaaniruoan syöjiksi on ilmoittautunut 60 oppilasta.
Jos oli viime maanantain valtuuston kasvisruokakeskustelu häpeäksi Espoolle, niin eipä ollut kunniaksi tämäkään prosessi. Tuo määrä vegaaniruokailijoita osoittaa, että tälle oli todellakin tarve! Kiitos vielä kerran Henna Partaselle tärkeästä aloitteesta.
– Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen uudet virat ja toimet
Talousarvioneuvottelujen tuloksen mukaisilla lisämäärärahoilla perustetaan 11 uutta virkaa ja toimea sosiaali- ja terveystoimen terveyspalveluihin (viisi uutta), perhe- ja sosiaalipalveluihin (viisi uutta) sekä toimialan esikuntaan (yksi uusi).
Lisäksi sivistystoimen suomenkieliseen varhaiskasvatukseen perustetaan 1.4.2019 alkaen 40 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa varahenkilöstöksi. Vakituisen varahenkilöstön palkkauksella helpotetaan vaikeasti rekrytoitavan sijaistyövoiman tarvetta sekä vuokratyövoiman käyttöä. Kaupungin oma varahenkilöstö turvaa aikaisempaa paremmin varhaiskasvatuslain edellyttämän mitoituksen mukaisen henkilöstön toteutumisen henkilökunnan vuosilomien ja muiden poissaolojen aikana.
– Kaupunginhallituksen jäsenen osallistuminen Eurocities-verkoston kokouksiin Brysselissä ja Chemnitzissä
Espoon kaupunki on eurooppalaisen Eurocities -kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin puheenjohtaja kaudella 2019-2020. Kulttuurifoorumin puheenjohtajan tehtävää hoitaa kaupunginhallituksen jäsen Jaana Jalonen, jota esitetään osallistujaksi. Hän on tässä nainen paikallaan.
– Raide-Jokerin tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 11.2.2019)
Raide-Jokerin kustannusten nousu on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua ja demarit esittivät jo viime kokousessa asian palauttamista. Vihreiden ryhmässä Raide-Jokerille on laaja tuki. En kannata sellaisia palautusesityksiä, jotka viivästyttäisivät merkittävästi tai millään tavalla riskeeraisivat hankkeen toteutusta.
Raide-Jokeri on tärkeä hanke Espoolle ja koko pääkaupunkiseudulle. Se tuo tehokkaan poikittaisen raideyhteyden yhdistämään tärkeitä työpaikka-, kampus- ja asuinalueita. Se vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Se houkuttelee varrelleen investointeja, joita bussilinjan varrelle ei koskaan tulisi. Olisi vastuutonta tässä vaiheessa vetää jarrua, kun tulevan ratikkareitin varteen on jo tehty investointeja. Espoo näyttäytyisi melkoisen epäluotettavana yhteistyökumppanina.
Espoon osalta kyse on 16 miljoonan euron kustannusten noususta. Tietysti on ikävää, että kustannukset julkisissa hankkeissa usein nousevat, eikä sitä pidä kevyin perustein hyväksyä. Raide-Jokerin osaltakin kustannusten nousun syyt on eritelty ja haettu suunnittelun kuluessa myös säästöjä.
Demareiden kritiikki on Allianssi-mallissa. Jos sen osalta on tarpeen tehdä vielä tarkistuksia ilman hankkeen viivyttämistä, pidän sitä mahdollisena. Haluan kuitenkin ensin kuulla, mitä palautus tarkoittaisi käytännössä kustannuksina ja millaisia vaikutuksia sillä olisi hankkeen aikatauluun.
– Bergö, osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen hyväksyminen, alue 450300, 32. kaupunginosa Suvisaaristo (Kv-asia)
Tämä kaava on ollut vireillä yli 10 vuotta. Osayleiskaava mahdollistaa Bergön alueen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Kaavassa on yhteensä 50 rakennuspaikkaa ympärivuotiselle asunnoille ja neljä rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Osa olemassa olevista rakennuksista edustaa 1900-luvun alun Suvisaariston alkuperäistä huvilakulttuuria. Alueella on myös monipuolisia luonto- ja muita ympäristöarvoja.
Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei velvoita kaupunkia toteuttamaan teitä, siltoja eikä virkistysalueita eikä kaavan toteuttaminen näin ollen edellytä maankäyttösopimuksia.
Tätä kaavaa on valmisteltu kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja -lautakunnassa tontti ja rakennus kerrallaan. Edellinen lautakunta laajensi viheryhteyksiä rantaan ja se oli vihreille kynnyskysymys kaavaehdotuksen hyväksymiselle. Nykyinen lautakunta kuitenkin poisti nämä yhteydet (asukkaiden muistutuksissa niitä vaadittiin poistettavaksi).
Toinen huolta herättänyt asia on ELY-keskuksen lausunto, jossa tulkitaan alueen rakentaminen niin merkittäväksi, että sitä ei pitäisi sallia osayleiskaavalla. Eli alueelle pitäisi tehdä asemakaava. Jos alue asemakaavoitetaan, lankeaa vastuu kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksista kaupungille. Silloin tulisi paine rakentaa tiiviimmin, jotta alueesta saataisiin maankäyttömaksuilla tuottoja kattamaan kustannuksia.
Lautakunnan viimeisessä käsittelyssä vihreät esittivät kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että virkistysyhteyksiä rantaan parannetaan ja osoitetaan rantoja enemmän virkistyskäyttöön. Esitys hävisi äänin 8-4. Vihreiden esityksen taakse tuli ainoastaan Sara Saramäki (kesk).
Palautusesityksen hävittyä Risto Nevanlinna Henna Partasen kannattamana esitti kaavan hylkäystä. Perusteena viheryhteyksien lisäksi se, että ELY-keskuksen mielestä yleiskaava ei riitä rakennusluvan perusteeksi ja että kaava hajauttaa yhdyskuntarakennetta (lähimmät palvelut 5-6 kilometrin päässä Soukassa ja bussipysäkille 500-1000 m). Hylkäysesitys hävisi äänin 10-2.
Minusta kaava tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi viheryhteyksien lisäämiseksi. Rakentamattomien rntojen saaminen virkistyskäyttöön on tärkeä periaate, jonka hedelmistä saamme nauttia rantaraitilla. Suvisaaristossa on hyvin harvoja paikkoja, joista kuka tahansa pääsee rantaan.
– Suurpelto IV:n ja Suurpelto V:n asemakaava-alueiden jatkokehittäminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Suurpellon pohjoisosan asemakaavaehdotukset vuonna 2012, mutta ne eivät ole edenneet koska yhteisymmärrystä maankäyttösopimuksista ei ole maanomistajien kanssa löytynyt.
Nyt esitetään, että aluetta lähdettäisiin kaavoittamaan uudelleen vaiheittain siten, että kaupunki kaavoittaisi ja rakentaisi ensin alueen keskeisimmät kokoojakadut ja muut yleiset alueet, joiden toteuttaminen on edellytyksenä alueiden asuinrakentamiselle ja joukkoliikennelinjaston kehittämiselle.
Aloite on lähtenyt maanomistajilta, koska alueiden kehittäminen hyväksyttyjen kaavojen pohjalta ei ole lähtenyt liikkeelle. Maanomistajat esittävät mm. rakennusoikeuden merkittävää nostamista, pientaloalueiden muuttamista kerrostaloalueiksi ja maanpäällisiä pysäköintitaloja.
Olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa kun nämä kaavat hyväksyttiin. Silloin suunnitelmat perustuivat pikaratikan ympärille rakentuvaan viihtyisään pikkukaupunkimiljööseen. Tämä visio ei ole Suurpellossa toteutunut. Nyt maanomistajat haluaisivat muuttaa myös pohjoisosan tiiviiksi kerrostaloalueeksi. En ole ihan vakuuttunut siitä onko tässä vaiheessa järkevää luopua visiosta. Vai pitäisikö ensin odottaa pikaratikkapäätöstä, jonka myötä alueen houkuttelevuus varmasti kasvaa.
Tähän liittyen pidän kuitenkin perusteltuna, että Suurpellon ja Kuurinniityn välinen joukkoliikennekatu toteutetaan. Tätä on myös HSL kiirehtinyt, samoin Kuurinniityn asukkaat. Joukkoliikennekatu halkoo keskuspuistoa, mutta parantaa olennaisesti yhteyttä Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä ja tuo myös tehokkaamman runkobussiliikenteen Suurpeltoon
– Kyläsepäntie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330800, 21. kaupunginosa Henttaa (Kv-asia)
Tämä liittyy edelliseen, eli kattaa Suurpellon pohjoisosan keskeisimmät kokoojakadut ja kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittavat yleiset alueet. Näiden alueiden toteutuksella on siis tarkoitus luoda edellytykset merkittävälle määrälle asuin- ja työpaikkarakentamista Suurpellon pohjoisosassa. Kaava mahdollistaa rakentamisen toteuttamisen osakokonaisuuksina vaiheittain ja joukkoliikenteen runkoverkon kehittämisen laajemmallakin alueella.
Tähän kaava-alueeseen sisältyy joukkoliikennekatu välille Kuurinniitty-Suurpelto. Tätä HSL on kiirehtinyt, koska se on edellytys Etelä-Espoon poikittaislinjojen kehittämiselle laajemminkin. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa selvitetään parhaillaan Matinkylästä Suurpellon kautta Keraan osoitetun ja edelleen Leppävaaraan jatkuvan raideyhteyden maankäytön potentiaalia ja tulevia käyttäjämääriä. Pikaraitiotie sisältyy MAL2019-suunnitelmaluonnokseen vuoteen 2030 mennessä aloitettavana liikenneinvestointina.
Kannatan joukkoliikennekadun rakentamista, vaikka se meneekin Keskuspuiston läpi. Kun olin aikanaan hyväksymässä tätä kaavaa, tähdensin että katu on toteutettava mahdollisimman kapeana ja varmistettava että se pysyy vain joukkoliikenteen käytössä. Poikkileikkaus on sovitettu mahdollisimman hyvin maastoon ja ajorata mahdollisimman kapeaksi, mikä mahdollistaa viheralueyhteyden ja erityisesti liito-oravan latvusyhteyden säilymisen.
Joukkoliikennekatu Suurpelto-Kuurinniitty on kustannustehokas tapa parantaa ja monipuolistaa joukkoliikenteen palvelutarjontaa sekä nopeuttaa Espoon keskuksen ja Tapiolan välisiä vaihdottomia yhteyksiä. Joukkoliikennekadulla on keskeinen rooli poikittaisyhteyksien parantamiseksi mm. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa. Suunniteltu vuoroväli ruuhka-aikana olisi 10 minuuttia tai tiheämpi.
Kannatan tätä erityisesti tuon joukkoliikennekadun takia. Suurpellon pohjoisosan voimallinen kehittäminen tässä vaiheessa sen sijaan mietityttää.
– Espoon Itämerihaasteeseen kuuluvan toimenpideohjelman päivittäminen vuosille 2019-2023
Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy päivitetyn Espoon Itämerihaasteen vuosille 2019-2023 kaupungin Itämeren tilaa parantavaksi ja ohjaavaksi asiakirjaksi, jonka toteutumista ympäristölautakunta seuraa.
Nyt on käynnistymässä Itämerihaasteen kolmas toimintakausi. Uudella toimenpideohjelmalla Espoon kaupunki sitoutuu jatkamaan työtä Itämeren hyväksi. Espoon päivitetty Itämerihaasteen toimenpideohjelma on jaettu viiteen aihealueeseen Helsingin ja Turun toimenpideohjelman mukaisesti. Aihealueiden alla on konkreettisia toimenpiteitä, joilla Espoo vähentää ravinnekuormitusta, haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista merialueellaan. Lisäksi Espoon kaupunki sitoutuu lisäämään Itämeri-tietoisuutta ja toimijuutta kaupungin sisällä. Vastuu ja tietojen keruu toimenpiteiden toteuttamisesta on jaettu kaupungin eri toimialojen kesken. Työtä koordinoi Espoon ympäristökeskus.
Itämerihaasteen toimenpideohjelma täydentää myös Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmaa merialueiden suojelun osalta. Sen voi lukea täältä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Selostuksena kuullaan:
Ajankohtaista Maarinsolmun alueen kehittämisestä (Antti Mäkinen)
Tämä onkin mielenkiintoinen. Lautakunta palautti Maarinsolmun yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Onko nyt tarkoitus hakea asiaan vauhtia kaupunginhallituksesta?
– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tilannekatsaus ja Myntinmäen asemanpaikka
Kyse on siis Länsiradan yhteyteen rakennettavan lähiliikenteen radan aseman paikoista. Tämä linjaus tarvitaan Länsiradan yleissuunnitelman tekoa varten.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.1.2018, että aseman paikasta laaditaan yksityiskohtainen tarkastelu, jossa vertaillaan vaihtoehtoja, joissa on joko sekä Mynttilän että Forsbackan asema tai vain toinen niistä. Lisäksi tarkastelussa esitetään mihin sijoitetun aseman ympäristön henkilöauto- ja joukkoliikenneyhteydet toimisivat parhaiten, voisiko asema sijoittua lähemmäs Kehä III:sta ja miten Dämmanin eteläpuoliset ekologiset yhteydet turvataan.
Lautakunta käsitteli asiaa 27.2. ja päätyi esittämään tehdyn asemanpaikkojen vertailun suosituksen mukaisesti vaihtoehtoa Mynttilä 2. Vihreät olivat tämän vaihtoehdon kannalla. Kahta asemaa tuolle välille ei ole järkevää tehdä, koska niiden väli olisi vain noin 1,5 kilometriä. Eteläistä asemanpaikkaa perustelee sijainti lähellä Espoonkartanon alueita sekä kaupungin laaja maanomistus. Ongelmana puolestaan Myntinmetsän luontoarvojen sekä Keskuspuiston ja Nuuksion tärkeän ekologisen yhteyden säilyminen. Kaupunkisuunnittelulautakunta tekikin päätökseen tärkeän lisäyksen:
”Seudullinen ekologinen käytävä Espoon keskuspuiston ja Nuuksion välillä kulkee osin Myntinmäen aseman molempien esitettyjen vaihtoehtojen mukaisten asuntoalueiden päällä. Eteläinen asemavaihtoehto (2) sijaitsee tällä ekologisella käytävällä. Jatkosuunnittelussa on turvattava ekologisen käytävän riittävä leveys ja laatu.”
Nyt tehdään siis periaatepäätös aseman paikasta. Tarkempi maankäyttö linjataan kaavoituksessa.
Huolta herättää se, että Länsiradalle ei suunnitelmissa ole tulossa rinnakkaisia paikallisraiteita. Jos lähijuna menee samoilla raiteilla Turun tunnin junan kanssa, tarkoittaa se junavuoroja enimmillään 2 kertaa tunnissa. Tämä ei vielä tuo sujuvaa joukkoliikennettä radan varteen. Tästä kyselen.