Onko luonto meille kaikille suomalaisille rakas? Omat rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät Karjalohjan mökillä vietettyihin kesiin: kurjenkelloja ja päivänkakkaroita teiden pientareilla, kiiltomatoja rantapuskissa, seikkailua hämäränvihreässä pähkinälehdossa, alkukantaiset kuikat järvenselällä.
Maapallon luonto köyhtyy vauhdilla. Se on uhka myös meille ihmisille. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei varmuudella tiedä, millaisia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy.
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti sai ihmiset laajasti ympäri maailman heräämään ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömyyteen. Nyt meidän on havahduttava luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja pysäytettävä maapalloa uhkaava kuudes sukupuuttoaalto.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite ei tule toteutumaan, päinvastoin lajikato kiihtyy. Tuoreen Suomen uhanalaisarvioinnin mukaan lähes 12% selvitetyistä lajeista on uhanalaisia. Hätkähdyttävää oli löytää uhanalaisten lajien listalta tuttu metsien asukki hömötiainen.
Hömötiaisen lailla kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Avohakkuisiin perustuva metsätalous on tutkitusti suurin syy metsälajien ja metsäisten luontotyyppien uhanalaisuuteen. Hallituksen kaavailemat laajat hakkuut uhkaavat metsäluonnon monimuotoisuutta. Hakkuita ei tule lisätä nykytasosta. Valtion omistamissa metsissä on siirryttävä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään.
Lajien pelastaminen edellyttää myös suojelualueiden laajentamista erityisesti Etelä-Suomessa, jossa metsistä on tällä hetkellä suojeltu vain kolmisen prosenttia. Soidensuojeluohjelma pitää viimein toteuttaa. Turpeen käyttö energiantuotannossa on ajettava alas. Uusia turvesoita ei pidä avata.
Hallitus leikkasi kautensa alussa keskustan ja kokoomuksen johdolla puolet luonnonsuojelun määrärahoista. Tämä siis samalla kun Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden hupenemisen.
Nyt tarvitsemme muutosta: seuraavalla hallituskaudella luonto on nostettava politiikan ytimeen ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden rinnalle. Luonnonsuojelun määrärahoja on nostettava ja löydettävä keinot lajikadon pysäyttämiseen.
Luonnolla on paitsi itseisarvo, myös arvo ihmisen hyvinvoinnin lähteenä. Tutkimusten mukaan jo hetki luonnossa lievittää stressiä. Lähiluonto lisää asumisviihtyvyyttä ja saa ihmiset liikkumaan. Kansallispuistoihin ja suojelualueille tehdään vuosittain miljoonia käyntejä.
Toivon, että luonto on suomalaisille rakas myös tulevaisuudessa. Se edellyttää, että kasvatamme lapsemme ja nuoremme viihtymään luonnossa ja arvostamaan sitä. Säilytetään rikas ja monimuotoinen luontomme myös tuleville sukupolville.
