17.10.2019 vietettiin Asunnottomien yötä. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli Varjojen naiset. Sain kunnian pitää puheen ja sytyttää tulen Espoon keskuksen tapahtumassa. Lue alta koko puheeni.
—
Hyvät kuulijat,
lämmin kiitos kutsusta tulla mukaan viettämään asunnottomien yötä ja sytyttämään tulet.
Illan teema on vakava ja monelle omakohtaisesti karu ja kipeä.
Asunnottomien yö -tapahtumien suuri arvo on siinä, että nämä tilaisuudet antavat kasvot luvuille asunnottomuustilastojen takana ja luovat mahdollisuuden vuoropuheluun.
“Asunto on perusoikeus.
Asunto ei tule sitten joskus, vaan asunnon on tultava ensin. Tämä hallitus puolittaa asunnottomuuden, jotta 8v. päästä meillä ei ole asunnottomuutta.”
Näin kirjoitti sisäministerimme, köyhyystutkija Maria Ohisalo, eilen Twitterissä kertoessaan tulevasta Asunnottomien yöstä.
On todella tärkeää ja arvokasta, että meillä on sisäministerinä köyhyystutkija, jolla on omakohtaista kokemusta elämän varjopuolista ja joka on perehtynyt syvällisesti köyhyyden ja asunnottomuuden juurisyihin.
Ihminen, jolle köyhyyden torjunta ja asunnottomuuden poistaminen on vahva missio ja sydämen asia.
Hyvät kuulijat,
Asunnottomuus toimii esimerkkinä kasautuneesta huono-osaisuudesta. Siksi sen poistamiseen ei aina riitä pelkkä asunto. Rinnalle tarvitaan usein myös asumisneuvontaa, päihde- ja mielenterveyspalveluja, kotiin tuotavaa tukea elämänhallintaan.
Näiden palveluiden tarjoamisessa järjestöjen ja vertaistukiverkostojen rooli on tärkeä kaupungin tarjoamien palvelujen täydentäjänä.
On tärkeää että apu on lähellä ja sitä saa matalalla kynnyksellä.
Mistä ja keistä puhumme kun puhumme asunnottomista?
Vuonna 2018 Suomessa oli yhteensä 5 482 asunnotonta. Heistä yksineläviä oli yhdeksän kymmenestä. Asunnottomia perheitä oli 159 ja pariskuntia 105, joissa oli yhteensä 600 henkilöä.
Asunnottomia miehiä on liki kolme kertaa enemmän kuin asunnottomia naisia. Noin 18 % asunnottomista on alle 25-vuotiaita.
Liki ⅔ asunnottomista elää tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona, loput esimerkiksi ulkona, ensisuojissa, asuntoloissa tai laitoksissa.
Tiedämme, että asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kasvukeskuksiin. Myös tänne Espooseen. Yli puolet (55 %) kaikista Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla ja yli kolmannes (38,6 %) Helsingissä vuonna 2018.
Tukitoimia tarvitaan siis erityisesti suurissa kaupungeissa.
Hyvät kuulijat,
Tänä vuonna Asunnottomien yön teemana on Varjojen naiset.
Vaikka asunnottomuuteen saakka johtava syrjäytyminen koskettaa useammin miehiä kuin naisia, asunnottomat naiset ovat heikko-osaisessa asunnottomien joukossa erityisen haavoittuva ryhmä.
Ryhmä, joka on altis esimerkiksi hyväksikäytölle ja seksuaaliselle väkivallalle. On tärkeää, että myös naisten asunnottomuudesta puhutaan.
Espoossa asia on tunnistettu ja käynnissä on yhteiskehittämishanke naisten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asumisen turvaamiseksi.
Naisten lisäksi haluan nostaa esiin nuoret,
Vuonna 2018 noin 18 % asunnottomista oli nuoria, alle 25-vuotiaita. Siinä missä asunnottomien kokonaismäärä on laskenut, nuorten asunnottomuus on lisääntynyt. Tämä on hälyttävää.
Oma tyttäreni on 21-vuotias, opiskelee ja asuu ystävien kanssa kimppakämpässä. On raastava ajatus, että sadat hänen ikäisensä ovat vailla kotia.
Yle uutisoi tänään, että Nuorten asunnottomuuden kasvun taustalla on esimerkiksi kohtuuhintaisten asuntojen puute, pikavippien sekä niistä seuraavien maksuhäiriömerkintöjen yleistyminen sekä huumeiden katu- ja nettikaupan lisääntyminen.
Uusi eduskunta ehti jo päättää lakimuutoksesta, jolla opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuki nousee 10 prosentista 15 prosenttiin. Toivottavasti tämä kannustaa nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennuttavat toimijat käynnistämään uusia hankkeita pikaisella aikataululla, jotta nuorille saadaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja.
Kolmantena ryhmänä nostan esiin sisäilmasta sairastuneet
Merkittävä (piilo)asunnottomien ryhmä ovat sisäilmasta sairastumisen vuoksi kodittomat. He ovat aivan oman onnensa nojassa.
Hallitusneuvotteluissa tämäkin ryhmä otettiin huomioon ja hallitusohjelmaan kirjattiin:
“Selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakenta- mista sisäilmasta sairastuneille.”
Toivottavasti tämänkin ihmisryhmän ongelmiin löydetään nyt ratkaisuja.
Tästä on hyvä jatkaa siihen, mitä asunnottomuuden poistamiseksi tehdään.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden puolittamisen tällä vaalikaudella ja poistamisen kahdessa vaalikaudessa. Se tarkoittaa, että kahdeksan vuoden päästä meillä ei ole yhtään asunnotonta.
Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni. Jokaisella on oikeus kotiin.
Asunnottomuuden poistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä erityisesti suurten kaupunkien kanssa. Hallitus käynnistääkin keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa yhteistyöohjelman tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Näiden syntymistä hallitusohjelmassa vauhditetaan.
Suuri haasteemme on, miten asumisesta ylipäänsä saadaan kohtuuhintaista niin, että ihmisten on helppo löytää elämäntilanteeseensa sopiva asunto ja muuttaa tarvittaessa työn perässä.
Ja että aikuistuvilla lapsilla on mahdollisuus muuttaa omaan kotiin ja päästä oman elämän alkuun.
Hyvät kuulijat,
Hallitusohjelman mukaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy on aina inhimillisempää ja myös taloudellisesti järkevää. Se pätee myös asunnottomuuteen.
Meidän on tehtävä määrätietoisesti työtä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi: syrjäytymiskirteen pysäyttämiseksi, terveyserojen kaventamiseksi, velkaongelmien ehkäisemiseksi ja sosiaaliturvan parantamiseksi.
Lisäksi hyvinvointipalveluiden ja tukiverkon byrokratiaa on yksinkertaistettava.
Hyväksi havaittu konkreettinen keino asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn on asumisneuvonta. Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi asumisneuvonnasta on tarkoitus tehdä lakisääteistä.
On tärkeää, että asumisneuvonta säilyy matalan kynnyksen palveluna ja että myös vuokra-asuntoyhtiöt voivat toteuttaa sitä jatkossakin. On esitetty huolia, että lakisääteisyys veisi asumisneuvonnan osaksi sosiaali- ja terveystoimen byrokratiaa. Se ei ole tarkoitus.
Asumisneuvonnassa on tarkoitus tehdä yhteityötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa jatkossakin. Tähän on tärkeää kiinnittää valmistelussa huomiota.
Vielä muutama sana Espoosta:
Liki 10 % (547 ihmistä) Suomen asunnottomista elää Espoossa.
On siis äärimmäisen tärkeää, että myös Espoon kaupunki panostaa asunnottomuuden kitkemiseen. Tätä arvokasta ja tärkeää työtä tehdään valtion, kaupungin, järjestöjen, kirkon ja yritysten yhteistyössä.
Espoon Asunnot on mukana ARA:n ASTA-hankkeessa osahankkeella, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä talousongelmista aiheutuvia vuokravelkatilanteita ja -häätöjä.
Espoon kaupungilla on kolme ja Espoon Asunnoilla viisi asumisneuvojaa. Espoossa järjestettävä asumisneuvonta sai vuonna 2018 peruutettua 48 vuokralaisen häätöä.
Alustavien tietojen mukaan tähän päivään mennessä Espoon Asuntojen asuntoihin ja kaupungin välivuokraamiin asuntoihin on asutettu n. 190 asunnotonta asunnonhakijaa.
Hyvät kuulijat,
Suomessa on tehty johdonmukaista asunnottomuuden vähentämis- ja poistamistyötä 1980-luvun lopulta lähtien. Asunnottomien määrä on pudonnut reilussa 30 vuodessa reilut kaksi kolmasosaa.
ARAn tänään julkaisemat asunnottomuusluvut osoittavat, että pitkäaikaisasunnottomuus on laskenut viimeisten 10 vuoden ajan.
Kiitos kaikille, jotka olette olleet tätä tärkeää työtä tekemässä!
Meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua hallituksen tavoitteessa puolittaa asunnottomuus kevääseen 2023 mennessä ja päästä tilanteeseen, jossa jokaisella on Suomessa koti vuoteen 2027 mennessä.
Asunto on perusoikeus. Apua asunnon saamiseen ja säilyttämiseen on oltava saatavilla matalalla kynnyksellä.
Hyvät kuulijat,
Espoo-tarinasta löytyy tärkeä lause, jonka äärellä olemme tänä asunnottomien yönä:
“Kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä.”
Tuo lause on hyvinvointivaltion keskeinen mittari, joka on tärkeää muistaa joka päivä.
Kiitos!