Arvoisa puhemies,
Kuten täällä on jo todettu, tällä lisätalousarviolla päätämme, että kuntien ensi vuoden valtionosuuksien maksatusta aikaistetaan siirtämällä kertaluonteinen 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys tälle vuodelle.
Kyse on kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvästä kompensaatiosta, jolla vältetään valtionosuuden vähentäminen kahteen kertaan kikyn takia.
Tälle vuodelle siirrettävä 237 miljoonan euron summa vähennetään vastaavasti ensi vuoden valtionosuuksista.
Tällä helpotetaan kuntien akuuttia kassakriisiä tänä vuonna.
Se ei kuitenkaan auta kuntien talousahdingossa ensi vuonna tai pidemmällä tähtäimellä.
Arvoisa puhemies,
Suomen kuntatalous on heikoissa kantimissa.
Se on huolestuttavaa, koska kuntien taloudesta riippuu aivan olennaisesti se,
- pystyvätkö kunnat huolehtimaan asukkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista
- pystyvätkö kunnat tarjoamaan laadukasta koulutusta ja varhaiskasvatusta
- pystyvätkö kunnat torjumaan ilmastonmuutosta ja suojelemaan ympäristöä
Taustalla on kuntien toimintamenojen kasvun kiihtyminen, samalla kun verokertymä on jäämässä ennakoitua pienemmäksi.
Kuntien menoja kasvattavat erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvu sekä hallituksen päättämät uudet toimenpiteet.
Siksi on tärkeää, että tämä hallitus onnistuu sote-uudistuksen toteuttamisessa.
Kunnille tulevat uudet tehtävät tarkoittavat suurelta osin asukkaille tärkeitä palveluita:
- satsauksia lastemme ja nuortemme hyvinvointiin ja oppimiseen
- satsauksia perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja vanhustenhoivan laadun parantamiseen
Esimerkiksi peusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetusta 60 miljoonasta 57 miljoonaa kohdistuu kuntatalouteen.
Hallitusohjelman mukaan kunnille tulevat uudet tehtävät kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.
Tämä hallitus pitää huolen, että näin tapahtuu.
Kunnissa tehdään käytännössä se tärkeä työ, jonka tuloksena ihmisten arki sujuu ja elämässä eteen tuleviin ongelmiin saa matalalla kynnyksellä ja viipymättä apua.
Arvoisa puhemies,
Kaikki jotka ovat mukana päättämässä kotikuntien ensi vuoden talousarvioista, tietävät että kuntatalouden sopeutuspaine on suuri ja paine leikata asukkaille tärkeistä palveluista on kova.
Ilman uusia toimenpiteitä kuntatalouden lainanottotarpeeksi on arvioitu 1,9-2,7 miljardia euroa tällä kehyskaudella.
Tuloveroprosentin korotuspainetta on melkein 90 %:lla kunnista.
Tämä ei ole kestävää.
Kuntatalouden vakautus vaatii sekä rakenteellisia toimia että kuntien oman toiminnan kehittämistä.
Samalla on vahvistettava kuntien tulopohjaa. Työllisyyden parantaminen on tähän tärkeä keino.
Arvoisa puhemies,
Kuntien taloussuunnittelua on sotkenut verokertymäennusteen arvioitu satojen miljoonien eurojen aleneminen.
Tämän vuoden kertymän arvioidaan painuvan jopa 900 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua alemmas.
Verohallinnon tekemien selvitysten perusteella kertymävaje johtuu suurimmaksi osaksi uudesta verokorttimuutoksesta sekä vuoden alussa käyttöön otetun kansallisen tulorekisterin ilmoitusongelmista.
Verokorttiuudistus on pysyvä muutos.
Arvoisa puhemies,
Nostan esiin vielä kasvukaupunkien ja erityisesti metropolialueen haasteet:
- asuntopula ja kohtuuhintaisten asuntojen puute
- suuret investointipaineet, kun kouluja ja päiväkoteja tarvitaan kasvavalle lapsimäärälle – ja sisäilmaongelmaisten on korjattava kuntoon
- toimivaa joukkoliikennettä tarvitaan kestävään liikkumiseen
Palvelutarvetta kasvattaa kasvava maahanmuuttajataustaisen väestön määrä, myös monenlaiset syrjäytymisen haasteet korostuvat kaupungeissa.
Yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kymmenellä kaupunkiseudullamme. Ennustetaan, että vuonna 2040 67% suomalaisista asuu kaupungeissa.
Kasvukaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Siksi on tärkeää, että tämä hallitus tekee vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Muistetaan se myös tässä salissa.