Mitä pimeämmiksi käyvät joulukuun päivät, sitä raskaammaksi käyvät viikot eduskunnassa. Onneksi kohta on joulu ja valon määrä alkaa lisääntyä.
Hallituskriisi saatiin päätökseen, kun demarit valitsivat uuden pääministerin ja kaikki hallituspuolueet olivat valmiina jatkamaan keväällä neuvotellun hallituksen ohjelman pohjalta. Tämä oli perusteltua, koska hallituskriisi ja pääministeri Rinteen ero eivät liittyneet hallitusohjelman sisältöön.
Vihreiden eduskuntaryhmä ja puoluevaltuuskunta kokoontuivat maanantaina yhteiseen kokoukseen päättämään Marinin hallitukseen menosta. Päätimme yksimielisesti, että olemme valmiita jatkamaan keväällä neuvotellun varsin vihreän hallitusohjelman toteuttamista samalla asiansa osaavalla ministerikolmikolla sisäministeri Maria Ohisalo, ulkoministeri Pekka Haavisto sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Pääministerin ja hallituksen ero on vakava ja todella poikkeuksellinen tilanne. Vaikka Rinteen ero antoi mahdollisuuden uuteen alkuun, on uudella hallituksella kova työ keskinäisen luottamuksen palauttamisessa. Haastavat ilmasto- ja työllisyystavoitteet sekä sote-uudistuksen vieminen maaliin edellyttävät aitoa halua löytää yhteisiä ratkaisuja ja seistä niiden takana.
Olen iloinen, että demarit valitsivat pääministeriksi Sanna Marinin. Uskon, että hänen johdollaan uusi alku ja tuloksellinen hallitustyö on mahdollista. Uutta alkua ei kuitenkaan helpota opposition välikysymys al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja toimien asianmukaisuudesta.
Al-Holin kysymys on äärimmäisen vaikea. Jos asiaan olisi helppo ratkaisu, se olisi jo toteutettu.
Kyse on lasten oikeuksista, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltion periaatteista. Kyse on myös suomalaisten turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta. On todella valitettavaa, että äärimmäisen vakava ja monimutkainen asia on otettu politikoinnin välineeksi.
Lapset eivät koskaan ole vastuussa vanhempiensa teoista. Meillä on vastuu auttaa suomalaiset lapset turvaan epäinhimillisistä oloista. Sitä edellyttävät jo kansainväliset sopimukset. Tähän lasten auttamiseen on ulkoministeriössä ministeri Pekka Haaviston johdolla etsitty keinoja.
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Se on oikeusvaltion perusta. Yhtä selvää on, että rikokseen syyllistyneet on on saatettava vastuuseen teoistaan. Terrorismin uhka on Suomessa muuttunut ja se on otettava vakavasti.
Nyt hallitukselta kysytään rohkeutta ja viisautta yhtenäisen linjan löytämiseksi ja siinä pysymiseksi opposition syytöksistä huolimatta.
Kannan suurta huolta suomalaisen yhteiskunnan jakautumisesta ja poliittisen ilmapiirin kärjistymisestä. Jatkuva virheiden etsiminen, toisten syyttely, asioiden vuotaminen ja vääristely sekä disinformaation levittäminen saavat politiikan näyttämään rumalta peliltä. Pidän sitä äärimmäisen vastuuttomana.
Eduskunnan ja meidän kansanedustajien vastuulla on osaltamme viedä tätä maata parempaan suuntaan. Meidän tehtävämme on rakentaa luottamusta ja uskoa kestävään tulevaisuuteen. Se ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, jotta voimme säilyttää nykyisen hyvinvointivaltiomme.
Ilmastouutisia maailmalta ja Suomesta
Hallituskriisin takia jouduin perumaan matkani Madridin ilmastokokoukseen. Seurasin kuitenkin kokouksen ja neuvottelujen etenemistä.
Iloinen uutinen oli, että vielä Suomen puheenjohtajakauden lopuksi EU päätti sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tällä viikolla Euroopan komissio esitteli myös Green Deal -tiekartan. Kyse on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jolla pyritään kohti ilmastoneutraalia EU:ta.
Pettymys sen sijaan oli, että Madridin ilmastoneuvottelujen lopputulos jäi lopulta laihaksi. EU:n viesti kokouksessa oli, että huonoihin esityksiin ei pidä tyytyä, vaan mieluummin jättää asiat auki seuraavaan kokoukseen.
EU:ta Madridissa edustaneen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan kokouksen ehdottomasti positiivisin asia oli, että EU otti vahvan ilmastojohtajan roolin. Ilmastotyö jatkuu, jotta ensi vuoden kokouksessa päästään asioissa eteenpäin.
Huolestuttava ilmastouutinen Suomesta oli Tilastokeskuksen julkaisema tilasto, jonka mukaan Suomen hiilinielut romahtivat vuonna 2018 43% edeltävästä vuodesta. Tähän ovat syynä etenkin massiiviset hakkuut. Vuonna 2018 Suomessa hakattiin metsää 8% enemmän kuin vuonna 2017. Suomen nettonielu ei ole ollut yhtä pieni sitten vuoden 1990. Samasta tilastosta selviää, että Suomen nettopäästöt kasvoivat 22% vuodesta 2017 vuoteen 2018.
Pienentyneet nielut ja kasvaneet päästöt ovat kestämätön yhdistelmä. Olemme sitoutuneet hallitusohjelmassa kasvattamaan hiilinieluja ja pienentämään päästöjä niin, että tämä maa saadaan muutettua hiilineutraaliksi 15 vuodessa. Hallituksella on edessään kova työ, jotta hiilinielujen pieneneminen saadaan pysäytettyä ja käännettyä kasvuun.
Ihmisoikeuksien päivänä hallintovaliokunnassa ihmisoikeusasiaa
Tiistaina, YK:n ihmisoikeuksien päivänä, käsittelimme hallintovaliokunnassa niin sanottuna valiokunnan omana asiana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14.11.2019 langettavaa päätöstä koskien irakilaisen turvapaikanhakijan palauttamista kotimaahansa. Mies surmattiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen. Hän oli saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa hallinto-oikeuksista täällä Suomessa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta. Perusteena se, että turvapaikkapäätöksessä olisi pitänyt arvioida myös yksittäisten seikkojen kumulatiivisia vaikutuksia.
Päätös oli Suomelle vakava ja häpeällinen. Maahanmuuttovirastossa on sen johdosta tarkistettu prosesseja ja otettu uudelleen arvioitavaksi noin 500 vireillä olevaa tapausta, jotta vastaavaa virhearviointia ei pääse enää tapahtumaan.
Kuulimme asiasta kattavat Maahanmuuttoviraston ja Poliisin selvitykset, jotka ovat myös julksia ja löytyvät kokouksen pöytäkirjan liitteistä.
Puhetta sisäilma-asioista
Viikkoon mahtui myös kaksi täysistuntopuhetta sisäilma-asioista.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudesta avustusmuodosta sisäilmaongelmista kärsiville asunnonomistajille ja taloyhtiöille. Ensi vuoden alusta alkaen on mahdollista hakea korjausavustusta asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Ympäristövaliokunta käsitteli asiaa perusteellisesti ja antoi siitä yksimielisen mietinnön.
Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin on osoitettu 2,3 miljoonaa euroa. Jos keskimääräinen avustussumma olisi 3000 euroa, voitaisiin avustusta myöntää noin 750 kuntotutkimukselle vuosittain. Tämä on hyvä alku. Avustuksen toimivuutta, riittävyyttä ja jakautumista tullaan seuraamaan tarkasti.
Sisäilmaongelmat ovat laaja kokonaisuus, jonka selättämiseen tarvitaan paljon muitakin toimia. Esimerkiksi korjausavustus ei riitä, jos tehtyjä suunnitelmia ei ole varaa toteuttaa. Pahimmillaan sisäilmaongelmat ajavat ihmisen pois kodistaan. Silti monet sairastuneet kohtaavat terveydenhuollossa vähättelyä.
Koko puhe löytyy täältä.
Toinen tilaisuus puhua asiasta oli, kun eduskunta käsitteli hallituksen vuoden 2018 vuosikertomusta. Tarkastusvaliokunta nosti yhtenä neljästä asiasta esiin rakennusten kosteus- ja homeongelmiin puuttumisen ja edellytti, että toimenpiteiden etenemisestä ja vaikuttavuudesta raportoidaan eduskunnalle vuosittain.
Kiitin omassa puheenvuorossani tarkastusvaliokuntaa pitkäjänteisestä työstä sisäilmaongelmien poistamiseksi. Kirjoitin puheenvuoroni pohjalta erillisen blogikirjoituksen.
Hallitusohjelman mukaisesti tulemme selvittämään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Tätä varten on käynnissä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke “Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen”, jonka on määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä.
Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten hätä on todellista, ja apua on pystyttävä tarjoamaan. Sisäilmasta sairastuneet ovat pahassa pulassa, sillä konkreettiset poliittiset toimet etenevät tuskastuttavan hitaasti.