Hallituksen vaihtumisen myötä eduskunta keskusteli uudelleen myös hallitusohjelmasta. Koska hallitusohjelmaan ei tehty muutoksia, noudattivat puheetkin tuttuja uria.
Se on kuitenkin uutta, että tätä maata johtaa nyt viisikkohallitus, jossa kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtaja on nainen. Tämä on laajasti huomioitu myös maailmalla. On hienoa, että Suomessa uuden vuosikymmenen koittaessa tämä on mahdollista.
Vihreiden ryhmä on edelleen hallitusohjelman takana, koska siinä näkyy vahvasti vihreiden kädenjälki. Tällä hallitusohjelmalla rakennetaan Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaan, suojelee ainutlaatuista luontoamme, panostaa koulutukseen, edistää tasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä.
Nostin omassa puheenvuorossani esiin ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun lisäksi koulutuksen merkitystä.
Hallituksella on kunnianhimoiset suunnitelmat koulutuksen kunnianpalautukseen. Tartumme koulujen väliseen ja sisäiseen eriarvoistumiskehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon epäkohtiin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja sekä opinto-ohjausta vahvistetaan. Haluamme varmistaa, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Yhtenä konkreettisena tekona hallitus palautti jo subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille lapsille ja pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.
Laadukkaalla koulutuksella ja osaavalla työvoimalla on merkittävä rooli kestävässä rakennemuutoksessa kohti hiilineutraalia Suomea. Lisäksi laadukas, tasa-arvoinen, kaikkien ulottuvilla oleva koulutus on arvokasta itsessään.
Uuden hallituksen tärkein tehtävä ja vastuu on ilmastonmuutoksen torjuminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Sen tulee läpileikata kaikkea tekemäämme työtä.
* * * * *
Arvoisa puhemies,
Tällä hallitusohjelmalla rakennetaan Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaan, suojelee ainutlaatuista luontoamme, panostaa koulutukseen, edistää tasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä.
Tämä on tulevaisuuteen katsova kestävän kehityksen ohjelma, joka haastaa meitä rakentamaan parempaa Suomea jokaiselle joka päivä.
Viime viikolla saimme ilmaston kannalta huolestuttavia uutisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilinielut romahtivat vuonna 2018 43% edeltävästä vuodesta. Tähän syynä etenkin mittavat hakkuut.
Suomen nettonielu ei ole ollut yhtä pieni sitten vuoden 1990. Samasta tilastosta selviää, että Suomen nettopäästöt kasvoivat 22 % vuodesta 2017 vuoteen 2018.
Pienentyneet nielut ja kasvaneet nettopäästöt ovat kestämätön yhdistelmä. Tämän hallituksen vaativa ja tärkeä tehtävä on viedä Suomi uralle, jolla tästä maasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Työhön lähdetään haastavista lähtökohdista, mutta hallituksessa on jo kääritty hihat.
Arvoisa puhemies,
EU:sta kuultiin viime viikolla hyviä ilmastouutista. Unioni sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan komissio julkaisi suunnitelman European Green Dealista, jolla viedään EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa uudelle tasolle. Suunnitelma kattaa kaikki EU-politiikan alat ja ilmastotoimien rahoituksen.
Juuri päättyneen Madridin ilmastokokouksen tulokset sen sijaan tuottivat pettymyksen. Suomen ja Euroopan ilmastojohtajuudelle on todella kysyntää.
Korostan vielä, että tämä hallitus haluaa toteuttaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimet sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutoksen lisäksi meitä uhkaa kuudes sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Tähänkin hallitusohjelmalla puututaan.
Suunta on mahdollista kääntää tehokkaalla luonnonsuojelutyöllä. Siihen hallitusohjelma antaa hyvät eväät. Olemme jo tehneet historiallisen suuret panostukset luonnonsuojeluun.
Tänä syksynä ympäristöministeriö käynnisti Helmi-elinympäristöohjelman, jolla esimerkiksi soidensuojeluun on viimein saatu vauhtia. Ohjelman ensi vuoden 42 miljoonan budjetista 12 miljoonaa on varattu soille. Ensimmäisestä luonnonsuojelualueesta, Juuan Haukisuosta, on jo sovittu.
Myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen rahoitusta lisättiin tuoreessa lisätalousarviossa yli kolmanneksella.
Arvoisa puhemies,
Suomi on yhä PISA-vertailun kärkikastia, mutta pisteet ovat olleet laskussa vuosia. Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat, ja perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut.
Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuoden 2018 uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa samana vuonna. Naiset jatkavat suoraan lukiosta opiskelemaan merkittävästi harvemmin kuin miehet.
Hallituksella on kunnianhimoiset suunnitelmat koulutuksen kunnianpalautukseen.
Tartumme koulujen väliseen ja sisäiseen eriarvoistumiskehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon epäkohtiin. Maahanmuuttajien koulunkäynnin tukea parannetaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja sekä opinto-ohjausta vahvistetaan. Haluamme varmistaa, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen.
Yhtenä konkreettisena tekona hallitus palautti jo subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille lapsille ja pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.
Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 % nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Tällä hetkellä osuus on 41 %, mikä on alle OECD:n keskiarvon.
Tarvetta on niin korkean tason osaajille yrityselämän tarpeisiin kuin esimerkiksi lääkäreille, opettajille ja hoitajille turvaamaan asukkaille tärkeitä palveluita. Sekä tuleville osaajille, joiden ammattinimikkeitä ei vielä ole edes olemassa.
Jotta tavoite saavutetaan, korkeakoulujen rahoitus on turvattava ja aloituspaikkoja lisättävä.
Arvoisa puhemies,
Laadukkaalla koulutuksella ja osaavalla työvoimalla on merkittävä asema kestävässä rakennemuutoksessa kohti hiilineutraalia Suomea. Lisäksi laadukas, tasa-arvoinen, kaikkien ulottuvilla oleva koulutus on arvokasta itsessään.
Uuden hallituksen tärkein tehtävä ja vastuu on ilmastonmuutoksen torjuminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Sen tulee läpileikata kaikkea tekemäämme työtä.