Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Se on suuri uhka myös luonnon monimuotoisuudelle. Muun muassa tästä puhuin eilen, kun eduskunta käsitteli ensimmäistä ilmastolain mukaista ilmastovuosikertomusta.
Hallitus ottaa ilmastokriisin tosissaan: tavoitteena on olla ensimmäinen fossilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.
Tämä talvi, jota ei koskaan tullut, muistuttaa siitä, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavaa, yhä kiihtyvää vauhtia. Tiedämme, että ekologisella rakennemuutoksella on kiire, jos haluamme toteuttaa sen hallitusti.
Ilmastovuosikertomus on tärkeä ilmasto- ja energiapolitiikan raportoinnin ja seurannan väline, jonka avulla eduskunta pääsee säännöllisesti käsittelemään ilmastopolitiikan keskeisiä kysymyksiä. Sitä on kuitenkin tarpeen kehittää kokonaisvaltaisempaan, strategisempaan ja tulevaisuusorientoituneempaan suuntaan.
On tärkeää, että hallitus uudistaa ilmastolain siten, että se ohjaa riittävän tiukasti Suomea kohti 1,5 asteen polkua ja hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolain laajuus määrittelee myös sen, mitä kaikkea ilmastovuosikertomus käsittelee.
****
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Se on suuri uhka myös luonnon monimuotoisuudelle.
Tämä hallitus ottaa ilmastokriisin tosissaan. Tavoitteena on olla ensimmäinen fossilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.
Meillä on nyt käsittelyssä ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastovuosikertomus.
Se on tärkeä ilmasto- ja energiapolitiikan raportoinnin ja seurannan väline, jonka avulla eduskunta pääsee säännöllisesti käsittelemään ilmastopolitiikan keskeisiä kysymyksiä.
Tämä talvi, jota ei koskaan tullut, muistuttaa siitä, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavaa, yhä kiihtyvää vauhtia.
Tiedämme, että ekologisella rakennemuutoksella on kiire, jos haluamme toteuttaa sen hallitusti.
On tärkeää, että hallitus uudistaa ilmastolain siten, että se ohjaa riittävän tiukasti Suomea kohti 1,5 asteen polkua ja hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste.
Hallitus on sitoutunut toteuttamaan ilmastotoimet sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Se tarkoittaa, että tuemme niitä ihmisiä ja alueita, joilla työurat ja elinkeinorakenne tulevat muuttumaan. Ilmastonmuutos on käännettävä uhkan sijaan mahdollisuudeksi.
Vihreiden juuri hyväksytty reilun muutoksen ohjelma tarjoaa keinoja vähentää päästöjä, köyhyyttä ja epätasa-arvoisuutta samaan aikaan.
Reilussa muutoksessa ilmastotoimien maksajiksi eivät joudu heikoimmassa asemassa olevat. Kestävät kulutusvalinnat on tehtävä mahdolliseksi jokaiselle.
Myös EU:ssa on kääritty hihat. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kattava paketti EU:n ekologisen rakennemuutoksen oikeudenmukaiseen toteuttamiseen.
Tavoitteena on tehdä EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Tässä muutoksessa Suomen kannattaa olla etujoukoissa.
Arvoisa puhemies,
Yksi tärkeä ja varsin paljon julkisuudessa ollut kysymys on turpeen energiakäytöstä luopuminen.
Muutos on tehtävä hallitusti siten, että turpeen tilalle osoitetaan korvaavat energiantuotannon tavat ja tarjotaan tarvittaessa tukea korvaaviin laiteinvestointeihin.
Turpeesta luopumiselle on päätettävä selkeät askelmerkit ja aikataulu samaan tapaan kuin kivihiilestä luopumiselle. Tätä myös turvealan toimijat nyt odottavat. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.
Reiluun siirtymään kuuluu, että valtio tukee turvealan toimijoita uudelleenkouluttautumisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on huomioitava alueiden erilaisuus.
Ratkaisut näyttävät erilaisilta suurissa kaupungeissa ja pienillä maaseutupaikkakunnilla. Esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä kaupungeissa voidaan keskittyä joukkoliikenteen kehittämiseen, kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja yksityisautoilun hintaohjaukseen ruuhkamaksujen avulla.
Haja-asutusalueilla taas on keskeistä kehittää vähäpäästöisempää yksityisautoilua: tehdä biopolttoaineista fossiilisia polttoaineita edullisempia, parantaa biokaasun ja sähköautojen latauspisteiden saatavuutta sekä kannustaa työnantajia tarjoamaan työsuhdeautoiksi sähköautoja, jotta niitä saadaan myös käytettyjen autojen markkinoille.
Sekä kaupungit että maaseutu hyötyvät sujuvien raideyhteyksien kehittämisestä.
Arvoisa puhemies,
Ilmastovuosikertomus on tärkeä väline seurata ja varmistaa, että hallitus etenee ilmastotoimissaan oikeaan suuntaan ja riittävän nopeasti.
Ilmastolain suunnittelu- ja raportointijärjestelmä kattaa tällä hetkellä taakanjakosektorin eli liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, jätteenkäsittelyn ja F-kaasujen päästöt.
Lakia säädettäessä arvioitiin, että ohjaus oli perusteltua rajata koskemaan sitä osaa ilmastopolitiikasta, joka on kotimaisin lainsäädäntötoimin hallittavissa.
Ilmastonmuutoksen hälyttävän nopea eteneminen on luonut tarpeen kehittää vuosikertomusta kokonaisvaltaisempaan, strategisempaan ja tulevaisuusorientoituneempaan suuntaan.
Tämä on paitsi tehokasta ja selkeää myös vahvistaa ilmastopolitiikan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Ilmastovuosikertomukseen on tärkeää sisällyttää päästökauppa- ja maankäyttösektorit. Lisäksi on tarkasteltava myös myös kulutuksen päästöt.
Sektorien rajat ovat joka tapauksessa osin häilyviä.
Suomen kulutuksesta aiheutuvista päästöistä valtaosa syntyy kotitalouksissa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat vieläpä kasvussa.
Esimerkiksi Ruotsissa on jo kehitetty kulutusperäisten päästöjen seurantaa ja raportointia. Otetaan tästä mallia Suomeen.
Myös luotettavia mittareita päästövähennyksille pitää edelleen kehittää. Energia- ja ilmastopolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja perusteltuihin arvioihin politiikan kustannuksista ja muista vaikutuksista.
Arvoisa puhemies,
Ympäristövaliokunnan lailla peräänkuulutan eteenpäin katsovaa otetta päästöjen raportointiin.
On tärkeää tarkastella, miten ilmastotoimien toteutus vastaa tiukentuviin tavoitteisiin ja mitä toimia päästöjen pienentäminen sovitulla tavalla edellyttää.
Sekä päästö- että nielupolitiikan vaikuttavuuden avain on toimien pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus.
Lopuksi haluan nostaa ympäristövaliokunnan huomion siitä, että Suomen hiilijalanjäljen lisäksi on tarpeen tarkastella maamme hiilikädenjälkeä eli sitä positiivista vaikutusta, jonka ilmastotoimemme saavat aikaan.
Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa suomalaisille yrityksille suuria liiketoimintamahdollisuuksia, jotka kannattaa täysmääräisesti hyödyntää.
Arvoisa puhemies,
ympäristövaliokunnan kannanottoehdotus ohjaa uudistamaan ilmastovuosikertomusta strategisempaan suuntaan. Toivon, että koko eduskunta voi laajasti tähän yhtyä.
****
Ympäristövaliokunnan kannanottoehdotus:
“Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa ilmastovuosikertomusta koskevaa sääntelyä ilmastolain hallitusohjelman mukaisen tarkistamisen yhteydessä strategisempaan suuntaan siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla ilmastopoliittista keskustelua ja vahvistaa raportointia siitä, miten toimien toteutus vastaa tiukentuviin tavoitteisiin ja mitä toimia päästökehityksen saaminen toivotulle kehitysuralle edellyttää.”