Edustajakollega Arto Pirttilahti (kesk.) kutsui tilaisuuden koolle.
Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestettiin 5.3. keskustelutilaisuus Kierroksia kiertotalouteen – kuntien jätelaitokset kiertotalouden alustoina. Pidin tilaisuudessa puheen siitä, miten uusi jätelaki tukee kiertotalouden tavoitteita. Kiitos järjestäjille! Puhe löytyy kokonaisuudessaan alta.
***
Hyvät kuulijat,
kiitos kutsusta tulla kertomaan siitä, miten uusi jätelaki tulee tukemaan kiertotalouden tavoitteita.
Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kestää. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna jo heinäkuussa.
Viesti on selvä: kaikki keinot tarvitaan kulutuksen vähentämiseksi. Yksi tärkeimmistä keinoista on kiertotalous eri muodoissaan.
Kiertotalouteen siirtyminen auttaa meitä ratkaisemaan kahta aikamme suurimmista ongelmista: luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastonmuutosta.
Päästöjen vähentämisen ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta on välttämätöntä, että materiaalit tuotetaan mahdollisimman pitkälle uusiutuvista raaka-aineista mahdollisimman resurssiviisaasti.
Ennen kaikkea kerran käyttöön otettu materiaali tulee käyttää uudelleen mahdollisimman monta kertaa. Tämä pätee niin uusiutumattomiin kuin uusiutuviinkin materiaaleihin.
Viime aikoina on puhuttu paljon tekstiilijätteestä. Sitä syntyy järkyttäviä määriä pikamuotiteollisuuden ja kulutustottumustemme myötä.
Hallitusohjelmassakin tämä huomioitiin kirjauksella: “Selvitetään mahdollisuus käynnistää tekstiilien erilliskeräys ennen jätedirektiivissä asetettua vuoden 2025 määräaikaa.”
Pelkästään Suomessa syntyy jopa 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Suomessa kulutetaan 13-18 kg tekstiilejä asukasta kohden.
Vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään 3,4 miljardin euron edestä.
VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan. Työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Ensi vaiheen investointeihin kuluisi 20–30 milj. euroa.
Nämä luvut kuvastavat osaltaan, millainen potentiaali jätteissä tällä hetkellä hukataan.
Haluan nostaa tässä hyvänä kiertotalousesimerkkinä Telaketju-hankkeen, jossa myös KIVO on mukana.
Telaketju-kokonaisuus muodostuu useasta hankkeesta, joilla kehitetään tekstiilien kiertotaloutta.
Parhaillaan käynnissä olevassa Telaketju TEM -hankkeessa kehitetään poistotekstiilien keräystä, lajittelua, materiaalien tunnistusta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Osana hanketta Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) valmistelee parhaillaan tekstiilien kiertotaloutta vauhdittavaa, testivaiheen jalostuslaitosta, jossa kotitalouksilta kerätty poistotekstiili jalostetaan mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Myös muita Suomen kunnallisia jätelaitoksia on mukana hankkeessa.
Tämä on oivallinen esimerkki siitä, miten tiukentuvat kierrätystavoitteet vauhdittavat kiertotaloutta ja miten jätelaitosten ja yhtiöiden toiminta laajenee jätteiden loppusijoittamisesta kiertotalouden alustana toimimiseen.
Hyvät kuulijat,
Suomalaiset tuottivat vuonna 2018 ennätysmäärän jätettä. Tämän kertoo Tilastokeskuksen alkuvuodesta julkistama vuoden 2018 jätetilasto.
Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä vuonna 2018 oli noin kolme miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 230 000 tonnia, noin 8 prosenttia.
Jätemäärä vastaa noin 550 kiloa asukasta kohden laskettuna.
Näillä luvuilla emme vielä ole kiertotalouden edelläkävijöitä.
Näitä tonneja meidän pitää saada tehokkaasti vähennettyä ja kaikki syntyvä jäte mahdollisimman tehokkaasti kiertoon.
Pitkän tähtäimen työtä viitoittamaan hallituksen tavoitteena on luoda jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle.
Hallitusohjelmassa linjataan selkeästi, että Suomen uuden talouden perusta löytyy kiertotaloudesta.
Haluamme vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.
Tätä tukevat myös EU:n Green Dealin kiertotalouslinjaukset.
Suomi edisti vahvasti kiertotaloutta omalla puheenjohtajakaudellaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen johdolla.
Kiertotaloudessa on suuri potentiaali ja sillä voidaan vastata moniin tulevaisuuden haasteisiin:
- hillitä luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta
- suojella luonnon monimuotoisuutta
- luoda uudenlaista työtä
- vahvistaa paikallista ja alueellista elinvoimaa
- vahvistaa talouden kilpailukykyä
Kiertotalouden mahdollisuuksista on puhuttu vuosia, mutta toistaiseksi konkreettiset toimet ovat olleet vähäisiä.
Nyt on otettava mittavia harppauksia eteenpäin. Siihen tarvitaan niin sääntelyä, porkkanoita kuin avointa yhteistyötä ja rohkaisua uusiin innovaatioihin.
Kiertotalouden edistäminen on osa hallituksen kestävän kehityksen verouudistusta.
Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi
- laajapohjaisella uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla
- jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvalla verolla
- kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla.
Tavoitteena on toteuttaa veromuutokset vuoden 2021 alusta.
Hyvät kuulijat,
Nyt käsissämme on yksi kiertotaloutta konkreettisesti edistävä hanke: ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätelain uudistus.
Uudistuksen tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi hallitusohjelman mukaisesti kiertotalouden kärkimaaksi.
Uudistus liittyy EU:n vuonna 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimenpanoon Suomessa.
EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Vaikka toisin voisi luulla, lukujen valossa emme Suomessa ole vielä kovin hyviä kierrättäjiä.
Suomen nykyinen kierrätysaste on 41 prosenttia. Koko EU:ssa vastaava luku on 47 prosenttia.
Sekajätteen määrä kasvoi vuonna 2018 yli 20 prosenttia.
Pystymme kyllä parempaan.
Suomi on sitoutunut nostamaan kierrätysasteensa vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle.
- Vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää.
- Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60 prosenttiin
- vuonna 2035 on päästävä 65 prosenttiin.
Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Lisäksi eri pakkausmateriaaleille on yksilölliset kierrätystavoitteet. Haastavimpia Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet.
Suomen nykyisellä kierrätysjärjestelmällä emme näihin kierrätystavoitteisiin yllä.
Kierrätysloikkaan tarvitsemme uusia keinoja.
Moni varmaan jo malttamattomana odottaa, koska uusi jätelaki sitten tulee eduskunnan käsittelyyn:
Hallituksen esitys jätelain muuttamisesta on määrä antaa eduskunnalle kesäkuussa.
Esitys sisältää ehdotukset jätedirektiivin, pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin muutosten täytäntöönpanemiseksi.
On tärkeää, että jätelakia uudistettaessa luodaan tehokkaat ohjauskeinot eri jätelajien kierrätysasteen nostamiseksi. Suomella on tässä vielä kirimistä.
Ympäristövaliokunnan käsittelyyn uudistus tulee tämän vuoden aikana.
Hyvät kuulijat,
Jäteyhtiöiden rooli on todella muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan. Kyse ei ole enää sekajätteen kippaamisesta kaatopaikalle tai polttouuniin.
Kyse on teollisesta toiminnasta, jossa raaka-aineita erotellaan, lajitellaan ja hyödynnetään uudelleen.
Tärkeää on muistaa myös kotitalouksien rooli: Mitä helpommaksi ja sujuvammaksi alkulajittelu ja kierrätys tehdään, sitä puhtaampina jätejakeet saadaan käyttöön.
Kotitalouksissa erityisen haasteelliseksi koetaan muovi. Sitä tulee valtavasti ja sitä moni mielellään myös lajittelisi, jos siihen olisi mahdollisuus.
Muovin kierrätystä helpottaisi, jos muovilaatuja olisi vähemmän ja ne olisi selkeästi merkitty. Muoviongelmien ratkaisuun Suomella on oma muovitiekartta, jonka ehdotukset on tarkoitus toteuttaa.
Kierrätysmateriaaleille tarvitaan myös toimivat markkinat. Tämä on tällä hetkellä pullonkaulana.
Tarvitaan säätelyä ja kannustimia, jotta kierrätysraaka-aineille saadaan hinta, jolla niitä kannattaa hyödyntää.
Hyvät kuulijat,
Yksi ristivetoa aiheuttanut asia on jätteiden kuljetus. Eri puolilla Suomea on herännyt huoli pienten kuljetusyritysten kohtalosta, jos järjestämisvastuu siirtyy kunnan vastuulle.
Tavoitteena on kuljetusjärjestelmän selkiyttäminen. Uudistuksessa on varmistettava, että pienet paikalliset yritykset menestyvät kilpailutuksissa.
Voimassa oleva hankintalaki antaa tähän paljon mahdollisuuksia, kunhan vain sekä ostajien että tarjoajien osaamista saadaan vahvistettua.
Jätteenkuljetusalan yrityksille on joka tapauksessa tulossa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätelain uudistuksen ja kiristyneiden kierrätystavoitteiden myötä.
Hyvät kuulijat,
Meillä on selkeä yhteinen tavoite: kääntää kasvava jäteongelma mahdollisuudeksi ja siirtyä kertakäyttötaloudesta kiertotalouteen.
Onnistumisessa jätelaitoksilla ja kierrätysalan toimijoilla on suuri rooli. Teillä on käsissänne ratkaisun avaimet.
Tämän tilaisuuden järjestäminen on oiva osoitus siitä, että parhaaseen lopputulokseen päästään, kun käydään avointa vuoropuhelua ja etsitään parhaat ratkaisut yhdessä.