Koronakriisistä selviämiseksi tarvitsemme nyt luottamusta siihen, että saamme elvytettyä Suomen taloutta sekä turvattua ihmisten toimeentuloa kestävästi niin, että kaikki pysyvät mukana. Eduskunta on käynyt asiasta laajaa keskustelua käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa sekä varsin mittavaa neljättä lisätalousarviota. Vihreä kädenjälki näkyy niissä selvästi. Otamme velkaa kriisitoimiin ja elvytykseen, koska haluamme pelastaa työpaikat, luoda kestävää kasvua ja turvata ihmisten hyvinvoinnin.
Vihreälle elvytykselle on laaja tieteen ja talouden asiantuntijoiden tuki. COVID-19 -tiedepaneeli on korostanut, että elvytystoimilla on rakennettava uutta kunnianhimoista, vastuullista ja ympäristöllisesti kestävää yhteiskuntaa. Voimavarat on keskitettävä kriisistä selviytymiseen siten, että samalla edistetään fossiilisista polttoaineista irtautumista ja siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Näin hallitus tekeekin kestävän elvytyksen toimillaan.
Hallituksen keskeinen tavoite on tehdä Suomesta ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Se edellyttää kattavaa muutosta tuotanto- ja kulutustavoissamme.
Nousu koronakriisistä luo meille mahdollisuuden tehdä tavoitteen vaatima järjestelmätason muutos Suomen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastollisesti kestävän elinkeinorakenteen luomiseksi. Tähän mahdollisuuteen meidän on rohkeasti tartuttava.
Sosiaalinen hyväksyttävyys ja toimien oikeudenmukaisuus on huomioitava keskeisinä kriteereinä ilmastotoimien onnistumisessa. Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla tukemalla heitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten.
Tiedämme, että pandemioilla on vahva yhteys luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen muodostavat yhdessä haasteen, joka on koronapandemiaakin suurempi ja uhkaa ihmiskunnan selviämisen edellytyksiä – tosin pidemmällä tähtäimellä.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa, ja niiden aiheuttamiin uhkiin tulee vastata samanaikaisesti. Pandemian syvempi opetus tulee ottaa vakavasti: Suomen on tehostettava merkittävästi toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Investoimalla ilmastonmuutoksen torjumiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen voimme samalla tukea työllisyyttä, taloutta ja vientiä. Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaatii uusia innovaatioita sekä monipuolista osaamista eri toimialoilla ja koulutusasteilla. Siksi hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Hallituksen neljännen lisätalousarvion suuruus on ennätykselliset 5,5 miljardia euroa, ja suuri osa summasta kohdistuu kestävään elvytykseen. Lisätalousarvion sekä suurten kaupunkien ja valtion välisten maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien MAL-sopimusten yhteenlasketut satsaukset joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn ovat lähes miljardi euroa. Tämä on ennätyksellinen summa kestävän liikkumisen edistämiseen.
Erityisen iloinen olen siitä, että Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen etenee vihdoin. Sillä on suuri merkitys pääkaupunkiseudun elinvoimalle, kestävälle asuntotuotannolle sekä ihmisten mahdollisuuksille käyttää joukkoliikennettä.
Hallitus vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista osoittamalla öljylämmityksestä luopumiseen 90 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa panostetaan myös muun muassa puurakentamisen edistämiseen ja energiatehokkuushankkeisiin.
Olen iloinen myös lisätalousarvion luontopanostuksista. Elvytyspaketti sisältää muun muassa yli 50 miljoonalla eurolla metsiensuojelu-, vesihuolto ja viheraluehankkeita. Metsien vapaaehtoisen suojelun rahoitusta kasvatetaan 20 miljoonalla. Retkeilyalueisiin ja kuntien lähivirkistysalueisiin panostetaan yhteensä 23 miljoonaa. Koronakevät on osoittanut, miten tärkeitä lähiluonto ja retkeilyalueet ihmisille ovat.
Kestävällä elvytyksellä satsataan myös ihmisten hyvinvointiin. Kunnilla on tärkeä rooli siinä, miten ihmisille tärkeät palvelut saadaan tuotettua. Kunnat olivat talousahdingossa jo ennen koronakriisiä. Kriisi on heikentänyt erityisesti niiden kuntien ja kaupunkien tilannetta, jotka rahoittavat toimintansa pääosin kunnallisverojen tuotoilla. Kunnille ja sairaanhoitopiireille osoitettu 1,4 miljardin euron tukipaketti tulee todella tarpeeseen.
Lapset ja nuoret ovat yksi koronakriisistä pahasti kärsinyt ryhmä. Tällä lisätalousarviolla panostamme 320 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvointiin tasoittaaksemme kriisin vaikutuksia ja turvataksemme kaikkien mahdollisuuksia hyvään elämään.
Haluamme varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kouluttautua. Siksi rahaa lisätään varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen. Lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta yhä useampi nuori pääsee juuri itselle sopivalle alalle ja jotta voimme turvata osaavan työvoiman riittävyyden aloilla joilla siitä on pulaa.
Huolehdimme myös ikäihmisten hyvinvoinnista. Lisätalousarviossa osoitetaan 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin, terveyden ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistämiseen.
Myös nämä ovat tärkeitä satsauksia kunnille, jotka asukkaille tärkeistä palveluista pääosin vastaavat.
Koronakriisi ei ole vielä ohi ja elvytystoimet ovat vasta alussa. Tarvitsemme nyt uskottavan polun, jolla Suomi nostetaan jaloilleen ja yhteiskunnastamme tehdään ympäristölle ja ihmisille kestävä. Tällä polulla hallitus nyt määrätietoisesti etenee.