Valtuuston syyskausi alkoi eilen etäkokouksen merkeissä. Listalla oli muutamia kaavoja sekä runsaasti keväällä pöydälle jätettyjä valtuustoaloitteita ja kysymyksiä.
Harmikseni jouduin kokouksessa huomauttamaan, että kaksi valtuustoaloitetta, joissa olen ollut toisena allekirjoittajana, on juuttunut valmistelukoneistoon reilusti yli määräaikojen:
Saara Hyrkön kanssa teimme melkein kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2018, aloitteen kestävän kehityksen budjetoinnista ja ilmastovaikutusten arvioinnista.
Risto Nevanlinnan kanssa teimme puolitoista vuotta sitten aloitteen keskuspuiston laajentamisesta. Tämän kaupunginhallitus palautti vuosi sitten selkein evästyksin.
Olen kysynyt näiden aloitteiden perään valmistelevilta viranhaltijoilta saamatta kunnollisia vastauksia. Nämä molemmat aloitteet on jätetty kauan ennen koronaa, eli se ei ole syy valmistelun vitkastelulle. Toivon todella, että syy ei ole myöskään se, ettei kestävän kehityksen budjetointia tai Keskuspuiston laajentamista haluttaisi Espoossa edistää.
Tästä lannistumatta jätimme Riston ja 24 muun valtuutetun kanssa kokouksen yhteydessä valtuustoaloitteen niittylajien elinympäristöjen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa.
Niittylajien uhanalaistumisen myötä kaupunkialueiden niittyjen ja muiden avoimien elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on kasvanut. Alkuperäisten vaalittavien perinneympäristöjen lisäksi voidaan luoda uusia niittylajeille sopivia elinympäristöjä esimerkiksi tienpientareille, meluvalleille ja viherkatoille.
Koko aloiteteksti alla.
Valtuustoaloite niittylajien elinympäristöjen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa
Niityt ovat kasvi- ja hyönteislajistoltaan usein hyvin monimuotoisia ja niiden lajistoon kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat Suomessa uhanalaisia ja maamme uhanalaisista lajeista 31 prosenttia eli elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.
Samaan aikaan erityisesti pölyttäjähyönteisten vähentyminen on huolestuttanut maailmanlaajuisesti. Valmisteilla olevan kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on ehkäistä ja pysäyttää pölyttäjähyönteisten monimuotoisuuden ja määrän väheneminen, kääntää kehityssuunta myönteiseksi ja siten turvata pölyttäjien tuottamien ekosysteemipalvelujen jatkuminen Suomessa.
Niittylajien uhanalaistumisen myötä kaupunkialueiden niittyjen ja muiden avoimien biotooppien merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on kasvanut. Alkuperäisten vaalittavien perinneympäristöjen lisäksi voidaan luoda uusia niittylajeille sopivia elinympäristöjä.
Tienpientareet ja meluvallit voivat toimia merkittävinä elinympäristöinä uhanalaistuville perinneympäristöjen lajeille. Uusia niittyjen perustamiseen sopivia kohteita voivat olla myös rakennusten ja rakenteiden katot, joissa olosuhteet ovat usein suotuisat paahteisuutta suosiville keto- ja niittykasveille. Luonnonmukaisten hulevesiaiheiden suunnittelussa voidaan hyödyntää kosteikko- ja rantakasveja ja luoda näin tulvaniittyjen kaltaisia biotooppeja. Nurmena hoidettavien alueiden korvaaminen vähemmän hoitoa tarvitsevilla niityillä tuo myös kustannussäästöjä.
Espoo-tarinassa valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu, että kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää monimuotoisten niittylajien elinympäristöjen vahvistamista eri puolilla kaupunkia. Huomiota on kiinnitettävä myös luonto- ja niittyalueiden kytkeytyneisyyden parantamiseen.
Kaupunkitekniikan keskuksessa on parhaillaan käynnissä Niittyjen ja avointen alueiden ohjelma. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Niittyjen ja avointen alueiden ohjelmassa sekä muussa työssä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi:
– lisätään merkittävästi niittylajistolle sopivien biotooppien määrää, monimuotoisuutta ja kytkeytyneisyyttä
– otetaan käyttöön laajasti eri toimenpiteitä niittyjen määrän kasvattamiseksi ja niittylajiston elinympäristöjen monipuolistamiseksi
– niittyjen sekä niittylajiston määrän ja monimuotoisuuden kasvattamiselle asetetaan mitattavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan
17.8.2020
Tiina Elo, Risto Nevanlinna ja 24 muuta valtuutettua