Tällä viikolla julkaistiin Suomen ensimmäinen lapsistrategia. Lapsi- ja perheystävällisessä yhteiskunnassa arki sujuu, lapsiperheille tärkeät palvelut ovat helposti saavutettavia ja lapset ovat tervetulleita myös työpaikoille. Lasten ja nuorten näkemyksiä kuunnellaan ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon.
Etenkin nyt koronakriisin keskellä lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen ja eriarvoisuuden torjuminen on ensisijaista. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja ehjään nuoruuteen. Laadukas, yhdenvertainen ja monipuolinen varhaiskasvatus ja koulutus toteuttavat lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
Perhe- ja työelämän yhteensovittamisen haasteista on puhuttu paljon, ja monia mietityttää jaksaminen henkilökohtaisen elämän epävarmuudessa ja ristipaineissa. On entistä tärkeämpää, että työt joustavat elämäntilanteen mukaan ja lapsiperhearkeen on tarjolla tukea matalalla kynnyksellä. Yksi tärkeä askel tähän suuntaan on hallituksen perhevapaauudistus, joka jakaa perhevapaat ja hoivavastuut perheissä tasa-arvoisemmin.
Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Strategia ohjaa arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, vahvistamaan tietopohjaa lasten hyvinvoinnista sekä lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta. Strategia on valmisteltu parlamentaarisesti yhdessä kaikkien puolueiden kesken ja sillä on tarkoitus turvata lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen yli hallituskausien. Seuraava tärkeä askel on strategian muuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviksi teoiksi.
Lapsistrategia tulee todella tarpeeseen. Lapsen oikeuksien kannalta tärkeät päätökset ja linjaukset ovat usein hajanaisia, eikä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia tehdä systemaattisesti ja kattavasti. Lasten osuutta budjetoinnista seurataan harvoin. Lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu liian usein hänen taustastaan tai perheestään.
Suurimmalla osalla lapsista menee Suomessa onneksi hyvin, mutta lasten hyvinvointi on huolestuttavasti polarisoitunut. Eriarvoisuus, toimeentulo-ongelmat, yksinäisyys, syrjäytymisriski, huono-osaisuus ja monet muut ongelmat kasautuvat haavoittuvassa asemassa oleville lapsille, jotka jäävät liian usein vaille riittävää tukea ja apua. Tämä suunta meidän on käännettävä. Vihreät ovat kiirehtineet lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamista.
Kunnissa tehdään jatkuvasti lapsiin ja nuoriin vaikuttavia päätöksiä, oli kyse kouluista, harrastuksista, kaupunkisuunnittelusta tai joukkoliikenteestä. Siksi lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia tarvitaan myös kuntapäätöksenteossa.
Me Vihreissä haluamme varmistaa, että jokainen kunta on hyvä lapsille ja että lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen arjessa. Hiljattain julkaistiin Vihreiden uusi lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, josta löytyy konkreettisia keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oikeuksien ja osallisuuden parantamiseksi.
Lapsuus ja nuoruus ovat yksilön kannalta erittäin merkityksellistä aikaa ja perusta koko loppuelämälle. Haluan osaltani tehdä työtä sen eteen, että jokaisen lapsen ja nuoren unelmat nähdään yhtä arvokkaina ja että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa avun ja tuen niiden toteuttamiseen.