Asukkaat haluavat tutkitusti yhä enemmän osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöönsä ja itselleen tärkeisiin asioihin. Kaupungin kannattaa hyödyntää tämä resurssi ja tarjota osallistumiseen matalan kynnyksen välineet.

Kestävää kaupunkia tehdään yhdessä asukkaiden kanssa. Se vaatii rohkeutta antaa asukkaille aktiivisempi rooli oman elämänsä ja asuinalueensa asiantuntijoina. Kokemukset osoittavat, että rohkeus palkitaan parempina päätöksinä ja tyytyväisinä asukkaina.

Hyvässä kaupungissa on toimivat mallit ja rakenteet sille, miten asukkaiden näkemykset ja asiantuntemus otetaan mukaan päätöksentekoon. Espoossa tätä kohti edetään alkuvuodesta valmistuneen Espoon osallisuusmallin pohjalta. Osallistuin aktiivisesti mallin työstämiseen Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtajana.

Onnistunut vuorovaikutus edellyttää, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan oikea-aikaisesti ja alusta alkaen. Kun asukas ottaa järkyttyneenä yhteyttä esimerkiksi lähimetsänsä kaadetuista puista, ollaan auttamatta myöhässä. Lähtökohdan tulee olla, että tieto tavoittaa asukkaan jo suunnitteluvaiheessa. Se onnistuisi esimerkiksi siten, että kaupungilta voisi tilata omaa asuinaluettaan koskevat tiedotteet suoraan omaan sähköpostiin.

Tarvitsemme Espoossa lisää avoimuutta sekä monipuolisia vuorovaikutuskanavia ja vaikuttamisen paikkoja, kuten asukasraateja ja suunnittelutyöpajoja, joissa asukkaat ja viranhaltijat kohtaavat. Korona pakottanut etäyhteyksien kehittämiseen, mikä on luonut uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Etätyöpajat ovat olleet suosittuja, koska niihin voi osallistua kotisohvalta. Jatkossa livetilaisuuksia kannattaa järjestää paikoissa, jonne ihmisten on helppo tulla.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että kaikkien ääni kuuluu, ei pelkästään äänekkäimpien. Vaikuttamisen ja oman mielipiteen ilmaisemisen on oltava kaikille turvallista.

Vaikuttavassa osallisuustyössä olennaista on, että asukkaille on selvää, mitä heiltä odotetaan, mihin heidän näkemyksiään käytetään ja miten ne on huomioitu lopputuloksessa. Jos osallistumisen vaikutuksista ei kerrota tai näkyvää muutosta ei tapahdu, halukkuus osallistua vähenee. Tähän on kiinnitettävä huomiota aina, kun asukkailta kerätään palautetta.

Kaupungin näkökulmasta olennaista on tunnistaa ne tilanteet ja asiat, joissa kaupunki tarvitsee asukkaiden näkemyksiä ja hyötyy niistä. Esimerkiksi vaikeaksi ennakoidussa kaavahankkeessa hyvällä osallistavalla prosessilla saadaan asukkaiden huolet huomioitua ja parempi lopputulos, mikä on kaikkien etu.

Toisaalta kannattaa tunnistaa myös ne asiat, joihin asukkaat haluavat vaikuttaa. Esimerkiksi pyöräilyn edistämisessä on fiksua tehdä yhteistyötä pyöräilyaktiivien kanssa, kuten tehtiin Espoon pääpyöräilyreittien toteuttamisohjelman suunnittelussa.

Vaikeissakin kysymyksissä asukkaat pystyvät käymään rakentavaa keskustelua ja muodostamaan yhtenäisiä näkemyksiä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Tämä on todettu erilaisia asukasraateja hyödyntämällä. Esimerkiksi Vantaalla asukasraadit ja kehittäjäryhmät ovat olleet mukana valmistelemassa kaupungin strategiaa, organisaatiota ja palveluita.

Osallisuustyössä on tärkeää antaa tilaa myös kaupunkiaktivismille ja asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle. Liian usein hyvä idea törmää kaupungin byrokratiaan.

Voisimme ottaa mallia esimerkiksi Hollannin Arnheimista, jossa osallisuus on otettu mukaan ilmastonmuutoksen sopeutumistyöhön. Tämä sopisi hyvin osallistuvan budjetoinnin teemaksi!

Haluan jatkaa työtä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tavoitteeni tulevalle valtuustokaudelle:

• Espoon uuteen strategiaan vahvat kirjaukset osallisuustyön vahvistamiseksi ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi
• Espoolle oma osallistuvan budjetoinnin malli ja resurssit sen käyttöönottoon
• Asukkaiden omaehtoisen kansalais- ja asukastoiminnan tukeminen helpottamalla lupabyrokratiaa sekä tarjoamalla tiloja ja avustuksia
• Asukasraatien käyttöönotto asukasnäkökulman tuomiseksi päätöksentekoon
• Osallisuustyön onnistumisista viestiminen ja virheistä oppiminen yhdessä asukkaiden kanssa