Suomi tarvitsee maahanmuuttoa menestyäkseen. Suomen väestönkasvun supistuessa yksi ratkaisu työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. Sen lisäksi on tärkeää, että he jotka jo ovat täällä, kotoutuvat ja pääsevät kiinni työelämään. Työskentely itsessään on hyödyllistä kototutumisen kannalta.
Suomen maahanmuuttajista 80% on työikäisiä. Työn perässä maahan tulleiden työllisyysaste on noin 80% ja muista syistä maahanmuuttaneiden miesten noin 60%. Maahanmuuttajanaisten työllisyys on puolestaan heikkoa verrattuna muihin Pohjoismaihin ja se heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen. Siksi naisten työllisyyden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kotoutumisen onnistumisen kannalta on olennaista, että palvelut huomioivat yksilön tarpeet. Moni maahanmuuttaja tarvitsee työllistyäkseen ja kotoutuakseen kielikoulutuksen lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tai päivittämistä.
Kaupunkien perustamat osaamiskeskukset ovat olleet merkittävä kotouttamispolitiikan avaus. Keskuksissa on onnistuttu luomaan tuloksellisia palveluita suurille asiakasmäärille. Osaamisen kartoitusta, kielikoulutusta, ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työnhaun tukea tehdään asiakaslähtöisesti.
Pelkästään pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 alun ja kesän 2021 välisenä aikana osaamiskeskuspalveluissa aloitti reilusti yli 2000 uutta asiakasta. Palvelut auttoivat lähes 400 asiakasta löytämään töitä ja lähes 500 siirtyi tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen.
Näillä näkymin viimeinen valtion osoittama osaamiskeskuspalveluiden erityisavustushaku aukeaa kevättalvella 2022. Osaamiskeskusten rahoituksen alasajo olisi räikeässä ristiriidassa Suomen kotouttamistavoitteiden kanssa. Osaamiskeskusten valtionrahoituksen jatko on turvattava.
Jätimme asiasta 3.12.2021 Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsun kanssa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Eduskunnan puhemiehelle
Maahanmuuttajien kotoutumista tukevissa palveluissa on pitkään tunnistettu tarve ottaa palveluiden tuottamisen lähtökohdaksi kotoutujan tarpeet ja pyrkimys välttää siilomaisen hallinnon tuomat haasteet. Moni kotoutuja tarvitsee työllistyäkseen ja kotoutuakseen erityisesti suomen tai ruotsin kielikoulutukseen keskittyvän kotoutumiskoulutuksen lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tai päivittämistä.
Tarve tunnistetaan myös hallitusohjelmassa, jonka mukaan ”myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä”. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on ”yhden luukun moniammatillisten kotouttamis- ja osaamiskeskusten” rakentaminen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten markkinoilta hankkimien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamien kotouttamiskoulutusten yhdistäminen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionosuusrahoituksella toteutettavaan, järjestämisluvan saaneissa oppilaitoksissa tuotettavaan ammatilliseen koulutukseen ei ole mahdollista hallintokuntien erilaisten lähestymistapojen takia. Siilomainen toiminta johtaa usein käytännössä siihen, että kielikoulutusta ja ammatillisen osaamisen kehittämistä tehdään peräkkäin, ei rinnakkain. Tämä hidastaa tulosten aikaansaamista ja estää asiakaslähtöisen kokonaisuuden rakentamista erilaisista koulutuspalveluista.
Helsingin kaupunki ryhtyi ratkomaan yllä kuvattua ongelmaa 2016 perustamalla Stadin ammattiopiston yhteyteen Stadin osaamiskeskuksen. Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku seurasivat perässä 2019 alussa TEM:n ja OKM:n myöntämien valtion erityisavustusten tuella. Osaamiskeskuksissa osaamisen kartoittamisesta, kielikoulutuksesta, ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työnhaun tuesta on luotu asiakaslähtöisiä palveluita. Palvelut ovat laajentuneet myös Ouluun ja Lahteen.
Vaikka koronaepidemia on vaikuttanut voimakkaasti sekä työvoiman kysyntään että työttömien maahanmuuttajien ohjaamiseen osaamiskeskuksiin, ovat osaamiskeskukset osoittautuneet volyymiltaan ja tuloksiltaan merkittäväksi palveluksi. Yksinomaan pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 alun ja kesän 2021 välisenä aikana osaamiskeskuspalveluissa aloitti 2 613 uutta asiakasta. Päättyneistä asiakkuuksista 386 johti asiakkaan työllistymiseen. Työllistymismahdollisuuksia merkittävästi kohentavaan tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen siirtyi 472 asiakasta. Hallitus on selonteossaan eduskunnalle nostanut esiin erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymisen haasteita. Espoon osaamiskeskuspalveluista tänä vuonna työllistyneistä asiakkaista 58 prosenttia on ollut naisia.
Osaamiskeskukset ovat olleet merkittävä kotouttamispolitiikan avaus eritysiesti kahdesta syystä: 1) niiden palveluissa lähtökohtana on hallinnonalojen vastuualueiden sijaan asiakkaiden tarpeet 2) sirpaleisten ja pienten kehittämishankkeiden vaivaamalla kentällä on luotu päämäärätietoisesti suurten asiakasvolyymien palveluita vastauksena palvelujärjestelmän aukkoon, josta on ollut suurten kaupunkien ja keskeisten ministeriöiden yhteinen näkemys.
TEM:n ja OKM:n mukaan viimeinen osaamiskeskuspalveluiden erityisavustushaku aukeaa kevättalvella 2022. Valtion rahoituksen alasajo olisi selvässä ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta, ohjauksesta ja osaamiskeskustoiminnan vahvistamisesta turvataan jatkossa?