Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 18.2.2022.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tiedotti joulukuussa uusista korkeakoulujen aloituspaikoista vuodelle 2022. Noin 2300 uutta aloituspaikkaa kohdennetaan työvoimapulasta kärsiville aloille. Päätöksissä korostuivat ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teollisuuden ja tekniikan alan ammattilaisten kouluttaminen. Yliopistoihin uusia aloituspaikkoja lisättiin noin 1500 ja ammattikorkeakouluihin noin 800 paikkaa. Hallituskauden aikana on aloituspaikkoja lisätty jo noin 10 000.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on erinomainen suunta. Suomessa on jo pitkään ollut työvoima- ja osaajapula usealla toimialalla, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian parissa. Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan teollisuus tarvitsee jopa 130 000 uutta osaajaa kymmenen vuoden sisällä. Teknologiateollisuuden mukaan osaajatarve koostuu niin lähitulevaisuudessa eläköityvien työntekijöiden korvaamisesta kuin toimialan ennakoiduista kasvunäkymistä.
Aloituspaikkoja lisättäessä on tärkeää varmistaa, että ne sijoittuvat sinne, missä tarve on suurin. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin teettämä tuore selvitys korkeakoulujen aloituspaikkamääristä ja vetovoimaisuudesta (HS 8.2.) kuitenkin osoittaa, että Uudenmaan tilanne alkaa olla hälyttävä: osuus aloituspaikkojen lukumäärästä on laskenut vuosien 2016-2021 välillä useita prosentteja, samaan aikaan kun väestönkasvu on Suomen suurinta.
Tieto- ja viestintäteknologian lisäksi työvoima- ja osaajapulaa esiintyy suurissa kaupungeissa merkittävästi muun muassa kasvatus- ja hoitoalalla. Korkeakoulupolitiikan suunnanmuutos on saanut useiden yliopistojen hallitusten puheenjohtajat, EK:n toimitusjohtajan ja Akavan puheenjohtajan huolestumaan. Pelkona on, että aloituspaikkojen hajauttamispolitiikka vaarantaa myös opetuksen laadun.
Koulutuspaikkojen lisääminen auttaa työtekijä- ja osaajapulaan vasta vuosien viiveellä. Koulutuspolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti ja näin varmistettava, että Suomessa riittää tulevaisuudessa osaajia siellä, missä eri alojen ammattilaisille on kysyntää ja tarvetta.
Tiina Elo
Kansanedustaja
Inka Hopsu
Kansanedustaja
Uusimaa