Arvoisa puhemies,
olen todella iloinen, että olemme hyväksymässä ilmastolain uudistusta.
Ja että ympäristövaliokunnassa saimme laajojen kuulemisten pohjalta työstettyä kattavan mietinnön, jonka pohjalta lakia on hyvä lähteä toimeenpanemaan ja kehittämään.
Uudella ilmastolailla määritämme polun Suomen hiilineutraaliuteen vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuuteen pian sen jälkeen.
Tämän lain myötä paitsi teemme osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, myös parannamme elinkeinoelämän toimintaympäristön ennakoitavuutta ja luomme kestävän kasvun edellytyksiä.
Ukrainan sodan myötä ilmastolain tavoitteet ovat entistäkin ajankohtaisempia. Meidän on irtauduttava viipymättä Venäjältä tuotavasta fossiilienergiasta.
Tätä irtautumista edesauttaa se, että olemme jo pidempään rakentaneet energiajärjestelmäämme uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden varaan. Tätä työtä on nyt jatkettava entistä määrätietoisemmin.
Sekä geopoliittinen tilanne että päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät nopeaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, vaikuttavia TKI-panoksia sekä merkittäviä investointeja vihreään siirtymään niin yrityksiltä kuin julkisilta toimijoilta.
Arvoisa puhemies,
Suomen kokonaispäästöjen hallitsemiseksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman lisääminen ilmastolakiin on merkittävä parannus.
Venäjän energiasta irtautuminen sekä puun ja hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä luovat painetta Suomen metsien liialliseen käyttöön ja hiilinielujen kokoon.
On tärkeää, että hiilinielujen kehitystä seurataan ja että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ajantasaisuutta sekä esitettyjen toimien riittävyyttä arvioidaan vuosittain.
Ja ennen kaikkea meidän on vauhditettava polttoon perustumattomien energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on elimellisesti kytköksissä myös luontokadon ratkaisemiseen. Tämä liittyy erityisesti maankäytön muutoksiin ja runsaaseen biomassojen käyttöön. Luontopaneeli onkin tähdentänyt, että ilmastotoimia tehdessä on aina arvioitava, vaarantavatko ne luonnon monimuotoisuutta. Kannatan luontopaneelin ehdotusta ilmastotoimien luontovaikutusten arvioinnista.
Niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin juurisyynä on luonnonvarojen ylikulutus. On tärkeää, että tällä kaudella hallitus on asettanut ensimmäistä kertaa luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle määrälliset tavoitteet.
Ympäristöministerin johdolla onkin solmittu sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta, johon toimialojen, yritysten, kuntien ja alueiden toivotaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.
Myös EU:ssa valmistellaan useita kiertotalouteen liittyviä aloitteta, joissa Suomen kannattaa olla aloitteellinen.
Myös kulutusperäiset päästöt, jotka ulottuvat rajojemme ulkopuolelle, on saatava mukaan päästöjen kokonaistarkasteluun.
Kulutusperäisten päästöjen mittaamiseen on kehitteillä työkaluja ja Suomen kannattaa olla tässä työssä aktiivisesti mukana.
Arvoisa puhemies,
On tärkeää, että ilmastovuosikertomusta on kehitetty ympäristövaliokunnan ja eduskunnan päätösten mukaisesti laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa päättäjille ja kansalaisille paremmat mahdollisuudet osallistua ilmastopoliittiseen keskusteluun.
Pidän myös tärkeänä sitä, että ilmastolailla halutaan vahvistaa kansalaisten osallistumisoikeuksia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi kansalaisraateja voidaan hyödyntää, vaikkei sitä laissa erikseen luekaan.
Erityisesti lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien vahvistaminen on tärkeää, koska heidän sukupolvensa joutuu elämään ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa.
Myös saamelaisten ilmastoneuvoston perustaminen on tärkeä parannus.
Tästä laista jäi vielä puuttumaan kaksi tärkeää osa-aluetta: kuntien ilmastotyö sekä muutoksenhaku. Nämä molemmat on tärkeää tuoda päätöksentekoon viipymättä ja tätä ympäristövaliokunta myös lausumalla korostaa.
Kunnilla on tärkeä rooli Suomen päästöjen vähentämisessä ja siksi on tärkeää, että kunnille on tulossa velvoite laatia oma ilmastosuunnitelma.
Osallistumisen näkökulmasta on tärkeää, että ilmastolain mukaisista päätöksistä voi tarvittaessa myös valittaa. Tästä on olemassa selvitys, jonka perusteella on tarkoituksenmukainen muutoksenhakusäännös voidaan valmistella.
Kun saamme päätökset vielä näistä täydennyksistä, on koossa vaikuttava paketti Suomen ilmastopolitiikan tehostamiseksi.