Eduskunta päätti 17.5.2022 äänin 188-8, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Alla puhe, jolla perustelin omaa kantaani edellisen päivän keskustelussa.
Arvoisa puhemies,
Kaatuneiden muistopäivä 15.5.2022, jää historiaan päivänä, jolloin Suomen valtiojohto päätti Suomen Nato-hakemuksen jättämisestä.
Prosessi jolla tähän tilanteeseen on päädytty, on ollut nopea, mutta sisältänyt perusteellista harkintaa eri vaihtoehtojen välillä. Sitä harkintaa on tehty niin ulkopoliittisen johtomme toimesta kuin eduskunnan valiokunnissa.
Emme ole itse valinneet tai voineet vaikuttaa tähän tilanteeseen joutumiseen. Kevyin perustein tätä päätöstä ei tehdä.
On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että rauhanponnisteluistamme huolimatta Euroopassa käydään raakaa ja brutaalia sotaa. Venäjä on toimillaan järkyttänyt syvästi koko Euroopan turvallisuutta ja osoittanut, ettei siihen voi luottaa.
Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, koska ajattelen, että se on tässä tilanteessa Suomelle turvallisin vaihtoehto.
Kuten tässä salissa moni on tänään todennut, Nato-jäsenyys on meille nimenomaan turvallisuuspoliittinen ratkaisu.
Meidän vastuullamme on suomalaisten turvallisuus. Se ettei Suomi koskaan enää joutuisi sotaan. Ettemme koskaan enää olisi yksin.
Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, ettei Venäjä kunnioita valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Venäjä on toimillaan loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut julmalla tavalla ihmisoikeuksia.
Venäjän julkilausuttuna tavoitteena on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Emme voi hyväksyä Venäjän vaatimuksia itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen valinnanvapauden kaventamisesta.
Arvoisa puhemies,
haluan kiittää tasavallan presidenttiä, pääministeriä, puhemiestä ja koko hallitusta siitä, että päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä on valmisteltu demokraattisesti ja määrätietoisesti, ripeästi mutta mahdollistaen kuitenkin eduskunnalle sen tarvitsema aika asian käsittelyyn.
On myös ollut hyvä kuunnella tänään täällä käytettyjä rakentavia ja analyyttisia puheenvuoroja siitä, miten meistä kukin on omaan kantaansa päätynyt. Arvostan myös sitä, että tähän saliin mahtuu monenlaisia näkökulmia, ja että myös huolet ja kritiikki nousevat esiin.
On myös tärkeää, että Suomen Nato-jäsenyydelle on laaja kansan tuki.
Seuraavaksi on varmistettava, että jäsenyys saadaan vietyä maaliin turvallisesti Venäjän häirintä- ja vaikuttamisyrityksistä huolimatta.
On tärkeää, että myös jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen jäsenyysprosessin eri vaiheista viestitään avoimesti ja selkeästi sekä päättäjille että kansalaisille.
Avoimella, monikielisellä ja aktiivisella viranomaisviestinnällä on tärkeä rooli informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Sillä vahvistamme myös yhteiskunnallista luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja osallisuutta. Näin torjumme laaja-alaisen vaikuttamisen eri muotoja ja vahvistamme sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Näinä aikoina on erityisen tärkeää ylläpitää ja vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja kriisinkestävyyttä.
Arvoisa puhemies,
Suomi voi itse päättää, millainen Nato-maa me olemme. Naton jäsenenä olemme täysivaltaisina päättämässä, mihin suuntaan Natoa kehitetään.
Suomi on pitkään ollut demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustaja ja tässä roolissa voimme jatkaa myös Naton jäsenenä.
Suomen ulkopoliittinen linja on ollut toimia ydinaseriisunnan puolesta.
Kuten ulkoministeri Haavisto tänään totesi, tämä linja pitää jatkossakin. Suomen tulee Nato-jäsenenäkin ponnistella rauhan ja ydinaseista luopumisen puolesta.
Ukraina taistelee tälläkin hetkellä koko eurooppalaisen arvoyhteisön – demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien – puolesta.
Naton jäsenenä voimme osaltamme vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja yhteistä puolustautumista autoritäärisiä valtioita ja voimia vastaan. Näen, että tässä työssä Suomella on paljon annettavaa.
Nato-jäsenenäkin on tärkeää, että Suomi jatkaa tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa koko Pohjolan turvallisuuden parantamiseksi. Siksi on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenevät Natoon nyt samaan tahtiin.
Arvoisa puhemies,
Kuten pääministerikin puheessaan totesi, “Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen.”
Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta se lisää myös Suomen mahdollisuuksia toimia ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta.
Siksi kannatan Suomen liittymistä Natoon.