Arvoisa puhemies,
Jokainen ymmärtää, viimeistään hetken pohdittuaan, että ajatus ympäristönsuojelusta ilman metsiä on älyllisesti epärehellinen. Sen sijaan, että kerta toisensa jälkeen kiistelemme siitä, missä määrin EU voi vaikuttaa siihen, mitä Suomen metsissä tehdään, meidän pitäisi keskittyä vaikuttamaan siihen, miten luontokato saadaan pysäytettyä koko EU:n alueella.
Luontokato ei ole mielipide- tai ideologinen kysymys. Joka yhdeksäs Suomessa elävä laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhan alla on jopa kolmannes. Suomalaiset pystyvät jo nyt näkemään luontokadon seuraukset lähiluonnossaan tuttujen lajien vähentymisenä ja häviämisenä.
Välikysymyksen perusteella vaikuttaa siltä, että oppositiolla ei ole halukkuutta tehdä merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Luontokato kuitenkin etenee, eikä se ole Suomen tai suomalaisten etu. Luontokato uhkaa ruokaturvaamme, talouttamme, terveyttämme ja hyvinvointiamme.
Arvoisa puhemies,
Suomessa on maalattu uhkakuvia EU:n ennallistamisasetuksen tuhoisista vaikutuksista Suomen metsätaloudelle. On tärkeää ymmärtää, että ennallistaminen ei tarkoita suojelua vaan luontoarvojen vahvistamista kaikessa maankäytössä.
Kyse ei ole siitä, että Suomen metsiä ei voisi enää käyttää tai ettei meillä olisi siihen päätösvaltaa. Kyse on siitä, että sitoudumme luontokadon pysäyttämiseen ja etsimme parhaat keinot tämän saavuttamiseen.
Keskustelu asetuksen ympärillä on pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden esittämiin väitteisiin ja arvioihin asetuksen kustannuksista. Todellisuudessa arvioiduista kustannuksista vain viidesosa liittyy metsiin ja jopa puolet sisävesien tilan parantamiseen.
Moni asiantuntija on todennut kustannusarviot ylimitoitetuiksi. Ympäristöministeriön mukaan arvio on pitkälti päällekkäistä olemassa olevan lainsäädännön kustannusten kanssa. Siis asioihin joihin olemme jo sitoutuneet.
On selvää, että luonnon tilan parantamistoimet on toteutettava tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti kunkin maan paikalliset olosuhteet huomioiden. Kansallisten toimien valinnassa tulee nojata parhaaseen tieteelliseen tietoon elinympäristöjen tilasta ja niiden tilan parantamisesta. Tätä hallitus on alusta asti korostanut, toisin kuin oppositio antaa ymmärtää.
On myös hyvä muistaa, että Suomi on ennallistamistoimissa montaa muuta maata edellä. Hallituksen käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma on tästä hyvä esimerkki. Olemme tällä hallituskaudella parantaneet elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä hoitamalla pienvesi- ja rantaluontoa.
Tätä työtä tulee määrätietoisesti jatkaa ja siihen EU:n ennallistamisasetus antaa selkeät puitteet.
Arvoisa puhemies
Rikas metsäluonto ja suot, puhtaat järvet ja vapaat virtavedet ovat meille suomalaisille rakkaita. Niitä tällä asetuksella halutaan varjella. Olemme tilanteessa, jossa uusien suojelualueiden perustaminen ei enää riitä, vaan luontoa on ryhdyttävä aktiivisesti ennallistamaan alueilla, joissa vahinkoa on jo tapahtunut.
Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2030 mennessä. Emme ole onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä nykyisillä kansallisilla tai EU-tason toimilla. Nyt on korkea aika myöntää tämä fakta myös tässä salissa.
Erilaiset todelliset tai oletetut intressit ovat estäneet tehokkaan työn luonnon tilan parantamiseksi. Nyt on myönnettävä, että uudet tehokkaammat toimet ovat tarpeen. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja luonnon tilan parantaminen on välttämätöntä, koska olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen ekosysteemeistä.
Nyt käytävässä keskustelussa väitetään, että EU:n asetus luonnontilan parantamiseksi on Suomelle kohtuuton taakka. Synkkää on ollut kuunnella tämän päivän keskustelua, joka on ollut lyhytnäköistä eikä lupaa hyvää Suomen luonnolle.
Minä uskon, että tulevat sukupolvet kiittävät heitä, jotka tässä tilanteessa katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja keskittyvät vaikuttamaan siihen, että luontokato saadaan pysäytettyä koko EU:n alueella.
Huolehtimalla luontomme kantokyvystä huolehdimme tulevien sukupolvien elämän edellytyksistä.