Tämän iltaisessa valtuustossa tärkeimmät asiat olivat kehyksen hyväksyminen talousarvion valmistelun pohjaksi sekä veroprosenteista päättäminen. Nostin Vihreiden ryhmäpuheessa esiin ilmastotavoitteet, joukkoliikenteen tason ylläpitämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän resursoinnin ja ennaltaehkäisyyn panostamisen sekä uuden projektipäällikön palkkaamisen pientalorakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen. Puhe kokonaisuudessaan löytyy kirjoituksen lopusta.
Veroprosenteista virisi vilkas keskustelu. Keskusta ja Perussuomalaiset esittivät tuloveroprosentin palauttamista 17,5%:iin, mikä ei saanut vastakaikua. Jopa kokoomusleiristä todettiin, ettei veroprosentin laskulle ole tässä taloustilanteessa perusteita. On kiinnostavaa nähdä, minkälaisia lisäysesityksiä näiltä ryhmiltä tulee budjettineuvotteluissa…
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa yritettiin jälleen kerran hilata ylöspäin. Kaupunginhallituksessa Vihreiden esitys nostosta 1,65%->1,8% (Helsingin tasolle) hävisi niukasti 8-7. Asiasta käytiin perusteellinen keskustelu, jossa vakuutettiin, että korotus koskisi vain asumattomia tontteja, jotka ovat kunnallistekniikan piirissä. Ei siis mummonmökkejä ja rintamamiestalojen puutarhoja. Esityksemme taakse tulivat demarit ja vasemmisto Perussuomalaisten esittäessä nostoa 3%:iin.
Äänestyksessä 1,8% vastaan 1,65% sali hajosi silmiinpistävän selvästi keskeltä kahtia ja pohja voitti niukasti äänin 36-31. Rkp, Keskusta ja Kristilliset tukivat yksimielisesti Kokoomuksen linjaa. Ei siis vieläkään onnistuttu lisäämään painetta tiivistää kaupunkirakennetta verotuksellisin keinoin.
Kokoomuksen Kemppi-Virtanen teki toivomuksen, että vanhusten palvelulaitosten kiinteistövero laskettaisiin vakituisen asuinrakennuksen tasolle. Toivomus kaatui niukasti 29-28. Emme kannattaneet tätä, koska näimme riskin, että sitä käytetään hoivapalveluyritysten verohelpotuksena. Vähintäänkin asia pitäisi ennen päätöksentekoa kunnolla selvittää.
Kokouksessa hyväksyttiin myös uusi rakennusjärjestys. Pursulan Tiina käytti puheenvuoron, jossa pahoitteli, ettei ympäristölautakunnan lausuntoa ollut valmistelussa huomioitu. Merva Mikkolan toivomus, että rakennusjärjestystä tarkennetaan ympäristö-, energia-, pohjavesi- ja hulevesiasioiden osalta yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa, hyväksyttiin yksimielisesti.
Lillhemtin kaava hyväksyttiin yksimielisesti. Huolellinen työ lautakunnassa kannatti. Saunalahden Kummelivuoren suun kaavasta Byman käytti useamman puheenvuoron. Palautusesitys hävisi selvin numeroin ja kaava hyväksyttiin.
Alla vielä pitämäni puhe:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Maailmantalouden uhkakuvista huolimatta Espoon taloustilanne on kohtuullinen. Vihreät haluavat, että Espoota ja sen tuottamia palveluita rakennetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. Vain siten voimme tarjota hyvän asuinympäristön nykyisille ja tuleville espoolaisille.
Ilmastonmuutoksen torjunta nostettiin kaupunginhallituksessa kaupungin yhteisiin tavoitteisiin. Hyvä niin, sillä tehtävä on mitä eniten koko koko kaupungin yhteinen. Sitä ei voi ulkoistaa tekniselle ja ympäristötoimelle.
Espoosta on tehtävä joukkoliikennekaupunki. Espoolaisille on taattava hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja kohtuulliset lipunhinnat myös tulevina vuosina. Metron tulo ei asiaa yksin ratkaise, sillä viiden minuutin vuoroväli etelärannikolla ei lohduta, jos pitää päästä Laaksolahdesta Tapiolaan, tai Kalajärveltä Espoon keskukseen.
Joukkoliikenteen parantamisessa on kyse paitsi ilmastonmuutoksen torjunnasta, myös ihmisten sujuvasta arjesta. Kun palveluja keskitetään joukkoliikenteen solmukohtiin, on niihin päästävä myös keskusten ulkopuolelta.
Ennen metron liikennöinnin aloittamista on joukkoliikenne- ja palveluverkko sovitettava yhteen yhteistyössä HSL:n kanssa. Pidemmällä tähtäimellä on luotava vahva tahtotila ja selkeä tavoiteaikataulu myös pikaraitiotieliikenteen käynnistämiseksi Espoossa ja pääkaupunkiseudulla.
* * *
joka vuosi on luvattu, että sosiaali- ja terveyspalveluihin budjetoidut rahat riittävät. Joka vuosi rahaa on tarvittu lisää. Nyt tilanteeseen on luvattu parannus, lähdemme siitä, että lupaus pitää.
On hyvä, että ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettu. Sitä on syytä jatkaa niin terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa kuin lastensuojelussakin. Näin vältytään suuremmilta kustannuksilta tulevaisuudessa. Se tarkoittaa riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita niin kouluterveydenhuollossa, neuvoloissa, vanhuspalveluissa kuin sosiaalityössä.
Vanhusten palveluissa on edelleen aktiivisesti etsittävä kustannustehokkaita keinoja tarjota inhimillistä hoivaa ja asumista kasvavalle vanhusväestölle.
Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa tarvitsemme hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista, jotta saamme osaavat ihmiset pysymään ja jaksamaan työssään. On myös tarkkaan arvioitava, saavutetaanko palveluiden ostolla vastaavaa laatua ja todellisia säästöjä verrattuna kaupungin omana työnä tuotettuihin palveluihin.
* * *
Kaupungin palvelutuotannon tehostaminen edellyttää parhaita käytäntöjä ja poikkihallinnollista yhteistyötä.
Hyvänä esimerkkinä on kaupunkisuunnittelulautakunnan ja rakennuslautakunnan esittämä uusi projektipäällikkö, jonka tehtävänä olisi edistää kestävän kehityksen mukaista ja energiatehokasta pientalorakentamista ns. Oulun mallin mukaisesti.
Oulussa pientalorakentamisen ennakoivan laadunohjauksen ansioista kaikista rakennetuista pientaloista 94 % oli matalaenergiataloja vuonna 2010. Vähintään samaa meidän on tavoiteltava Espoossa.
Uusi projektipäällikkö toimisi kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhteyshenkilönä. Hänen avullaan saataisiin tehokkaasti ohjattua espoolaista pientalokantaa energiatehokkaaksi ja tehostettaisiin samalla rakennusvalvonnan palveluita.