Tänään valtuusto päätti jättää pöydälle Keilaniemen tornikaavan ja aiesopimuksen Kehä I:n perusparantamisesta. Valtuutetuille järjestetään aiheesta erillinen info 14.5. ennen ryhmäkokouksia ja päätöksiä tehdään 21.5.

Vihreät olivat aktiivisesti vaatimassa pöydälle jättämistä, jotta valtuutetut saavat selvityksen vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Uskon, että näin voimme tehdä kuukauden kuluttua parempia päätöksiä.

Keilaniemen kaavassa kiteytyy, miten kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen (eky) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan roolit ovat hämärtyneet, kun mietitään kuka tätä kaupunkia suunnittelee. Kun eky antaa suunnitteluvarauksen, on  se lautakunnalle kehotus kaavoittaa hankkeen tarpeiden mukaisesti. Keilaniemessäkään ei tutkittu muita vaihtoehtoja toteuttaa asuntorakentamista metroaseman yhteyteen.

Ylikorkeita torneja on lautakunnassa perusteltu sillä, että niistä saatavilla tontinmyyntituloilla voidaan rahoittaa leveä viherkansi Karhusaarentien ylle. Kaupunginhallitusvaiheessa saatiin hintalappu kattamiselle: 120 me. Samalla kävi ilmi, ettei tuota summaa saada irti torneista, varsinkaan kun ne eivät rakennu yhtä aikaa. Alkoi keskustelu lyhyemmästä kannesta ja halvemmista tieratkaisuista.

Olen kokoajan pelännyt, että hanke, joka myydään meille kauniilla havainnekuvilla, typistyy muutamaksi torniksi moottoritien varteen. Nyt tarvitaan tarkempia selvityksiä siitä, miten realistinen hankkeen rahoituskuvio on.

Pidän ongelmallisena myös taseyksikköajattelun laajenemista. Miten turvaamme kaupungin tasapuolisen kehittämisen, jos kaikki Tapiolan alueelta saadut tulot käytetään Tapiolan kehittämiseen? Kyse on viime kädessä yhteisistä rahoista ja niiden käytöstä.

Neuvottelut Keilaniemen kaavan ja tiesuunnitelman kohtalosta jatkuvat. Vihreät ovat pitäneet esillä mahdollisuutta tornien madaltamiseen. Myönnän, että yhtälö on hankala, jos samalla halutaan laaja viherkansi. Fortumin tornin korkeuteen rajautuvat tornit sopisivat kuitenkin maisemaan paremmin ja olisivat mittakaavaltaan inhimillisempiä.

Toiseksi pidämme tärkeänä, että liikennesuunnittelua tarkistetaan siten, että Otasolmun kiertoliittymää siirretään ja sen pohjoispuolista liikennealuetta kavennetaan, jolloin liikennealue siirtyy etäämmäs Itärannan asuintaloista valtuuston 7.4.2008 päätöksen mukaisesti.

Lisäksi haluamme, että Espoolle määritellään Helsingin mallin mukaisesti korkean rakentamisen periaatteet. Eri puolille kaupunkia, erityisesti tulevien metroasemien yhteyteen, on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen perustuvia hankkeita. Korkea rakentaminen on niin moniulotteinen asia, että hankekohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kaupunkitasoiset linjaukset. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla.

Toivomme myös, että  hankkeesta tehdään IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi).

Toisena asukkaita paljon puhuttaneena kaava-asiana valtuustossa oli Tapiolan urheilupuiston ns. stadion-kaava. En ollut kaavan viimeisimmässä käsittelyssä lautakunnassa, mutta siellä Vihreiden Rainer Lahti kannatti palautusta, jossa esitettiin, että alueen pohjoisosan pysäköintitalot pitäisi siirtää Koivu-Mankkaantien varteen alueelle, joka oli rajattu kaavasta pois.

Kaisa Rastimo teki samansuuntaisen palautusesityksen valtuustossa. Vihreiden ryhmä kannatti palautusta, mutta se hävisi valitettavasti äänin 25-35. Harmillista, ettei asukkaiden ääni tässä painanut, eikä kaavasta saatu parasta mahdollista lopputulosta.